Varautumisen kansallista teemapäivää vietetään 7.2. Me Pelastusopistolla kannustamme lämpimästi kaikkia ottamaan varautumisen tällöin puheeksi omalla työpaikalla.
Tarjoamme lakisääteisen velvoitteemme mukaisesti varautumiskoulutusta julkishallinnolle. Valmistamme koulutuksella julkishallinnon toimijoita siihen, että ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman häiriöttömästi poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa.
Olemme koonneet organisaatioiden varautumisen tueksi neljän askeleen toimenpideluettelon, jonka avulla voitte viedä organisaationne varautumisen uudelle tasolle.
1. Tunnistakaa uhat
Keskustelkaa erilaisista uhkamalleista ja pohtikaa, mitkä häiriötilanteet olisivat juuri teidän organisaatiollenne haastavimpia. Uhkamallit on esitelty Kansallisessa ja alueellisissa riskiarvioissa. Pohtikaa myös, millainen maailmantilanne on nyt ja tulevaisuudessa, mitä meillä organisaationa on mahdollisesti edessämme ja kirjatkaa keskustelunne päätteeksi ylös ne uhkamallit, joita kannattaisi lähteä nyt työstämään.
2. Ottakaa uhkamallit osaksi valmiussuunnittelua
Keskustelkaa valitsemistanne uhkamalleista organisaationne johtajien kanssa. Johtajien tehtävänä on valita esiin nousseista uhkamalleista tärkeimmät, joihin organisaationne lähtee seuraavan vuoden ajan tekemään määrätietoista valmiussuunnittelua.
Tarkistakaa tällä viikolla valmiussuunnitelmanne näiden valittujen uhkamallien osalta – onko suunnitelmanne mahdollisissa häiriötilanteissa hyödynnettävä työkalu vai pelkästään kauniita sanoja paperilla?
3. Laatikaa toimintasuunnitelma valmiussuunnittelun toteuttamiseksi
Tehkää helmikuun aikana suunnitelma, miten lähdette seuraavan vuoden aikana työstämään valittuja uhkamalleja. Johdon rooli tässä työssä on ensiarvoisessa asemassa. Voit itse edistää työskentelyä ottamalla varautumisen puheeksi niin johtajien kuin muidenkin työkavereidesi kanssa sekä välittää tarvittavaa tietoa organisaatiosi varautumistyön koordinoijalle.
Pohtikaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukaisesti, ketä kaikkia muita toimijoita tarvitsette mukaan suunnittelutyöhön, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa eri sidosryhmiesi kanssa häiriötilanteen tapahtuessa. Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi viranomaiset, kunnat, hyvinvointialueet, elinkeinoelämä ja järjestöt. Voitte olla yhteydessä aluehallintovirastoonne ja selvittää alueelliset varautumisen yhteensovittamisen työtavat ja käytänteet, joiden mukaan tätä eri toimijoiden välistä valmiussuunnittelutyötä voidaan tehdä.
4. Päivittäkää valmiussuunnitelmaanne aktiivisesti
Hienoa. Nyt teillä on suunnitelma vuodeksi, miten työstätte valittuja uhkamalleja omassa organisaatiossanne. On ensiarvoisen tärkeää, että päivitätte valmiussuunnitelmaanne valmiussuunnittelutyön aikana aktiivisesti – valmiussuunnitelma on työkalu häiriötilanteista selviytymiseksi ja niistä toipumiseksi.
Varautuminen tehdään yhdessä. Yhteistyötä kannattaakin jatkaa sidosryhmien kanssa myös valmiussuunnitelman päivitystyössä.
Pelastusopisto toivottaa kaikille hyvää kansallista varautumispäivää!
Lisätietoja varautumiskoulutuksesta
Petri Huttunen
Yliopettaja
029 545 3532, petri.huttunen(at)pelastusopisto.fi
