Kolmen vuoden välein toteutettavalla Pelastusasenteet-tutkimuksella selvitetään suomalaisten asenteita pelastustointa ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta kohtaan. Samalla kartoitetaan kansalaisten turvallisuusosaamista, omatoimista varautumista sekä näkemyksiä roolistaan turvallisuuden ylläpitämisessä.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten kokemat uhkien todennäköisyydet vaihtelevat aihealueittain. Erilaisten uhkien kohtaamisen todennäköisyys nähdään kuitenkin kokonaisuudessaan aiempaa suurempana. Positiiviset käsitykset pelastustoimesta ovat vuonna 2020 kutakuinkin samat kuin edellisen mittauksen yhteydessä 2017, mutta negatiiviset käsitykset ovat nousussa. Yhtä kaikki pelastustointa pidetään yleensä ottaen tehokkaana etenkin onnettomuustilanteissa. Yleisimmät kokemukset pelastustoimen mahdollisesta virheellisestä toiminnasta liittyvät hidastuneeseen tai viivästyneeseen vasteeseen tai palvelematta jäämisen tunteeseen.
Tärkeimmät turvallisuustarvikkeet, -laitteet ja -keinot ovat suomalaisten mielestä palovaroitin, julkinen turvallisuusviestintä sekä evakuointisuunnitelmat. Palovaroitin löytyy edelleen käytännössä kaikista kodeista. Palovaroittimien kunnon tarkistamisessa olisi kuitenkin petrattavaa.
Suomalaisten varautuminen onnettomuuksiin on kehittynyt vaihtelevasti: joditabletteja ja paristokäyttöisiä radioita omistetaan koko ajan vähemmän, kun taas ensiaputarvikkeita ja esimerkiksi sammutuspeitteitä hankitaan koteihin yhä useammin. Varsinaisia alkusammutusvälineitä löytyy suhteellisen harvoilta. Kotivara tunnetaan ja sillä varustaudutaan poikkeustilanteisiin yhä paremmin.
Miltei kaikki suomalaiset tuntevat yleisen hätänumeron. Kuitenkin vain alle kymmenesosa vastanneista kertoo osaavansa toimia oikein kuullessaan yleisen vaaramerkin.
Pelastustoimesta halutaan saada tietoa pääsääntöisesti television, viranomaisten ja sanomalehtien kautta. Eniten kaivattaisiin ohjeita onnettomuus- ja vaaratilanteisiin sekä häiriötilanteisiin varautumiseen. Vastuun lasten tapaturmaopetuksesta nähdään kuuluvan ensisijaisesti vanhemmille, mutta myös koulujen koettu merkitys turvallisuuskasvatuksessa nousee esiin aiempaa vahvemmin.
Koronapandemia heijastunee tuloksissa ainakin lisääntyneenä kiinnostuksena varautumisen teemoja kohtaan. Myös kokemukset erilaisten uhkien toteutumisen todennäköisyydestä henkilökohtaisessa elämässä ovat saattaneet lisääntyä poikkeuksellisen tilanteen myötä, toteaa tutkimuksen tekoon osallistunut Pelastusopiston erikoistutkija Alisa Puustinen.
Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 aikana verkkokyselynä (N = 3050), ja tulokset on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa 4.5.2021. Vastaajajoukko edustaa Manner-Suomessa asuvaa 18–79-vuotiasta väestöä.
Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täällä »
Lisätiedot: erikoistutkija Alisa Puustinen, alisa.puustinen@pelastusopisto.fi, puh. 0295453533
