Savusukellustekniikkaa on kehitetty käytännönläheisemmäksi, tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Uusi opas antaa perustiedot vaativaan työhön.
Pelastusopiston A-sarjan Savusukellusopas julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Nyt 13 vuotta myöhemmin julkaisusta tuli toinen, uudistettu painos, joka korvaa ensimmäisen. Oikeastaan opas on kirjoitettu ja laadittu kokonaan uusiksi.
Savusukellusopas antaa perustiedot savusukeltajan vaativaan työhön. Kirja on tarkoitettu pelastusalan ammatti- ja sopimushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutukseen. Kirja soveltuu kaikille pelastustoimintaan osallistuville, sillä se antaa hyvät tiedot tulipaloihin liittyvistä vaaroista, altisteista ja suojaimista. Pelastustoiminnan johtamisen tueksi oppaassa käsitellään savusukeltamisen aloittamispäätökseen liittyvää problematiikkaa.
Koska Savusukellusopas on oppikirja, siinä pyritään esittämään asiat helposti opittavassa muodossa. Opas nostaa esille tärkeitä asioita, kysymyksiä ja lisätietoa erillisissä laatikoissa, jotka erottuvat hyvin tekstistä.
Savusukellusoppaassa on 36 opetusvideota, joiden avulla opiskelija pystyy omaksumaan ja oppimaan lukemansa asiat erinomaisesti.
Videon rakennuspalosta voi katsoa klikkaamalla linkkiä tai lukemalla QR-koodin. Koodin skannaus ja osoitteeseen siirtyminen tapahtuu useiden älypuhelinten kameralla automaattisesti.
Tutkimustulokset huomioitu
Savusukellustekniikkaa on kehitetty käytännönläheisemmäksi, tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Lämpökamera on otettu vahvasti mukaan. Savusukellusoppaassa on huomioitu useiden eri tutkimusten tulokset. Luvut lämpökameran käytöstä ja lämpökamerasavusukellustekniikasta on kirjoittanut savusukelluksen vastuuopettajana toimiva Teemu Pietilä.
Tähän saakka savusukellusopetus on perustunut hyvin pitkälti ns. sokkosavusukellustekniikkaan, jolloin savuisessa tilassa edetään joko vasemman tai oikean kautta edeten. Nyt tekniikan rinnalle on tuotu yllä kaaviossa esitetty lämpökamera ja suoraviivainen savusukellustekniikka.
Suurin osa rakennuspaloja
Savusukeltaja sukeltaa vuosittain keskimäärin 1–2 kertaa hälytystehtävällä. Savusukellusta edellyttäviä hälytystehtäviä on vuodessa keskimäärin 1732. Suurin osa (83 %) savusukelluksista on suoritettu rakennuspaloissa (Pronto ka. 2017–2019; Ala-Kokko, Puustinen & Laitinen 2020).
Savusukellus tulee mieltää pelastuslaitoksen valmiudeksi pelastaa ja sammuttaa tulipalo sisältäpäin hyökkäävällä sammutustaktiikalla. Savusukeltamisen aloittaminen ei saa olla itsestäänselvyys, vaan tulee arvioida, mitä sillä saavutetaan, mihin sillä pyritään.
On otettava huomioon ihmiset, rakennus ja vaarat sekä tulipalon vaihe, kesto ja sijainti sekä palon ja savun leviäminen. P1-paloluokan asuinkerrostalon huoneistopaloon voidaan lähtökohtaisesti aina savusukeltaa pelastamaan ja sammuttamaan sisäsammutustekniikalla. Sen sijaan P3-paloluokan rakennuksen palaessa savusukeltamiseen aloittamiseen vaikuttaa eniten kohteen saavuttamisaika ja palon vaihe sekä kesto.
Savusukellusoppaan luvun Savusukeltamisen vaarallisuus ja sen huomioiminen tekstit kemiallisista ja biologisista altisteista on kirjoittanut tutkija Juha Laitinen. Laitisella on pitkä työkokemus pelastushenkilöstön altistumiseen liittyen Työterveyslaitoksella ja nyt Pelastusopistolla.
Luku Kuuma työskentely-ympäristö on julkaistu aiemmin Työterveyslaitoksen Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt 2020 -julkaisussa. Kirjoittaja Sirkka Rissanen on erikoistutkijana Työterveyslaitoksella.
Savusukellusoppaan uudistettu painos on ensimmäinen Pelastusopiston A-sarjan julkaisu, joka on saanut täysin uuden ulkoasun ja visuaalisen ilmeen. Oppaan voi ladata maksutta Pelastusopiston verkkosivulta. Painettua kirjaa (ISBN 978-952-7217-43-6) myy Pelastusopiston kirjasto.
