Erityisresurssit suorituskykyinä (ERSU) -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kansainvälisen pelastustoimen resurssien mahdollisimman tehokas ja sujuva käyttö kotimaan onnettomuustilanteissa. Kehittämistyö aloitettiin Kriisinhallintakeskuksen Kansainvälisen pelastustoimen kansallisen hyödyntämisen toimintamalli -hankkeessa, jossa luotiin ehdotus mallista erityisresurssien kansallisesta käytöstä. Hankkeessa todettiin, että kansainvälisen pelastustoiminnan resurssit tulee nähdä erityisresurssina ja suorituskykyinä, ei erityiskalustona tai tiettynä muodostelmana. Lisäksi todettiin, että erityisresurssien ja suorituskykyjen hälyttäminen kotimaan onnettomuustilanteissa vaatii osaamista eli tietoa siitä, mitä tarvitaan ja mitä on tarjolla. Erityisresurssien hyödyntämisen helpottamiseksi pelastuslaitosten, vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien ja hätäkeskusten henkilöstöllä tulee olla perustiedot kansainvälisen pelastustoimen resursseista ja toiminnasta (esim. rauniopelastamisesta). Tämä vaatii suorituskykyjen luokittelun lisäksi koulutusta.

Erityisresurssit suorituskykyinä (ERSU) -hankkeessa tuotetaan suorituskykyluokittelu kapasiteettien listauksen sijaan (eli ei “CBRN-puhdistuslinja”, vaan “CBRN-puhdistuslinja, joka pystyy puhdistamaan 150 kävelevää potilasta tunnissa yhtäjaksoisesti 120 tuntia”).  Hankkeessa levitetään tietoa erityisresursseista, suorituskyvyistä ja siitä, miten niitä voidaan kansallisessa pelastustoiminnassa hyödyntää. Hankkeen aikana järjestetään neljä alueellista koulutustilaisuutta, jonka lisäksi tuotetaan koulutuspaketti hyödynnettäväksi hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanke parantaa pelastustoiminnan varautumista ja valmiutta jalkauttamalla Kriisinhallintakeskuksen aiemmassa hankkeessa kehitettyä mallia käytäntöön ja kehittämällä sitä edelleen.  Hankkeen tuloksena kansallisen pelastustoiminnan toimintavalmius paranee haasteellisissa onnettomuustilanteissa ja tilanteissa, joissa on tarvetta erikoistuneille tiimeille. Näin kansainvälisen pelastustoiminnan muodostelmien koulutusta ja panostusta kalustoon, koulutukseen ja harjoituksiin voidaan hyödyntää kotimaassa pelastustoiminnan edistämiseen.