Oletko koskaan miettinyt, mitä pelastajan kuuluisi osata? Tai miten voidaan parhaiten vähentää onnettomuusriskejä? Tai mille koulutukselle on kysyntää tulevaisuudessa? Tai tarvitsevatko lapset villakerraston suojapuvun alle?
Kaikki nämä kysymykset voivat perustua uteliaisuuteen, mutta monelle ne ovat toimintaa ohjaavia kysymyksiä. Pelastusopistossa seurataan pelastajien osaamisvaatimuksia, ja sen takia pelastajat edelleen harjoittelevat käden taitoja, eivätkä opiskele kirjekurssilla. Valtioneuvosto, hyvinvointialueet ja pelastuslaitokset seuraavat omaa toimintakenttäänsä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Nuoret tutkivat koulutustarjontaa samalla, kun seuraavat eri alojen työllisyysnäkymiä ja miettivät, millaista elämää haluavat elää. Vanhemmat katsovat aamulla lämpömittariin ja tarkastavat säätiedotteen.
Pelastustoimen toimintaympäristö on monimutkainen ja edellyttää siksi lukuisten erilaisten tekijöiden vaikutusanalyysiä, ennakointia ja riskiarviointia. Työ kulminoituu esimerkiksi siinä, kuinka monella pelastusasemalla on CBRNE-kyvykkyyksiä, millaiset vahvuudet vuoroissa on ja kuinka monta pelastusajoneuvoa on tallissa. Kunkin alueen toimintaympäristö kaikkine erityispiirteineen määrittää alueellista palvelutarvetta.
Pirstaleisuuden ongelma
Pelastusopisto, sisäministeriön pelastusosasto, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja hyvinvointialueiden pelastuslaitokset tekevät jatkuvasti työtä ennakoivan ja vaikuttavan pelastustoiminnan vahvistamiseksi sekä yhdessä että erikseen. Meillä on tähän valtavat tietolähteet, oma tilastollinen tietovaranto ja tuhansittain eri tason kenttäasiantuntijoita pelastusviranomaisten, sopimuspalokuntalaisten, pelastusalan järjestöjen ja turvallisuusalan tutkijoiden joukossa.
Pirstaleisuus on meidän ehkä suurin haasteemme. Se näkyy tavoissa kerätä ja koota tietoa. Lopulta se näkyy tavoissa tuottaa valtavasta datamassasta sellaista tietoa, jonka avulla pelastusala kokonaisuutena vahvistaa isänmaamme turvallisuutta valtakunnallisesti ja naapurin mummon turvallisuutta paikallisesti.
Pirstaleisuuden ongelmaan on ratkaisuja: yhteistyö. Tänä vuonna toimintansa aloittaa pelastusalan laaja asiantuntijaverkosto, joka tuo viranomaiset samaan pöytään järjestö- ja tutkimuskentän kanssa. Pelastusopisto, pelastusosasto ja Kumppanuusverkosto ovat yhdistäneet voimansa toimintaympäristöanalyysityön äärellä, ja keinoja riskianalyysien automatisoinniksi punnitaan. Pelastustoimella ei ole vielä toimialakohtaisesti määriteltyä toimintaympäristöanalyysin mallia. Tähän puutteeseen vastaaminen on yksi yhteistyön kärkitavoite.
Ennakoinnilla varautumista sekä visioita tulevaisuuteen
Ohjeet ovat tärkeä yhteistyön elementti, koska ne tuottavat yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja. Pelastustoimelle ne ovat välineitä yhdenvertaisten ja yhdenmukaisten palveluiden tuottamiselle. Uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 16.8.2024 julkaistussa luonnoksessa todetaan, että toimintaympäristöanalyysi ja siihen sisältyvä riskianalyysi tuottaa taustatietoja pelastustoiminnan palvelutarpeen arvioinnille. Siksi pelastustoimelle räätälöity toimintaympäristöanalyysin malli on tärkeä tavoite.
Toimintaympäristöanalyysin avulla voidaan varautua tunnistettuihin uhkiin ja ennalta ehkäistä niiden toteutumista. Parhaimmillaan ennakoiva toimija ei pelkästään varaudu tulevaan, vaan myös visioi ja muokkaa tulevaisuutta. Yrityksille se voi tarkoittaa tuotekehittelyä ja sijoittajille riskejä, mutta myös suurten voittojen mahdollisuutta. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian laajamittainen varastointi voi sekä tuoda sijoittajille suuria voittoja että mahdollistaa maapallon kantokyvyn tulevilla vuosisadoilla.
Viranomaistoiminnassa visiointi ei ehkä johda samalla tavalla suuriin mullistuksiin. Meiltähän puuttuu kokonaan riskirahoitus. Silti oman toimijuuden vaikuttavuutta nimenomaan tulevaisuuden tekijöinä ei sopisi unohtaa. Visiointi on väline luoda yhteistä toimijuutta.
Suomen turvallisuustilanteeseen vuonna 2035 vaikuttavat monet tekijät. Yksi niistä tekijöistä on pelastustoimi. Millainen pelastustoimi on vuonna 2035, määrittyy sen mukaan, mitä me pelastusalalla suunnittelemme tänään ja toteutamme huomenna. Vahva ja ennakoiva pelastustoimi on yksi kokonaisturvallisuuden kivijaloista.
Marko Juutinen
Erikoistutkija, YTT
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut
