”Tämä SAVE-hanke kuulostaa kyllä omimmalle” – tuumasin Pelastusopiston silloiselle tutkimusjohtajalle Jarno Ruususelle, kun aloittelin tutkimusassistentin töitä Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa loppukesästä 2021. Aihe osui omaan osaamisalueeseeni, ja tuntui tärkeältä päästä olemaan osa tärkeää ketjua syöpävaarallisen altistumisen vähentämiseksi.
Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE) –hanke on antanut runsaasti vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita erikoistutkija Juha Laitisen kanssa lähdimme etsimään. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista tulisi saada vähennettyä entisestään. Tähän tarvitaan parempia taktiikoita, jotta perinteisestäkin vesipesusta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi tarvitaan faktapohjaista kokemusta uusista tekniikoista, joilla pesutehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien tulisi täyttää kiristyneet vaatimukset puhdistustehokkuudelle, myrkyllisten pesuvesien päästämiselle viemäriin sekä energian ja veden kulutukselle.
Vesipesulla vain tyydyttävään pesutulokseen
Tutkimustulokset osoittivat sen, mikä jo oikeastaan tiedettiin: vesipesulla saadaan pois vain osa syöpävaarallisista aineista. Ongelmana on myös se, että palopuvut ovat monikerroksisia, teknisiä ja niiden käyttöikä on kohtuullisen pitkä. Tämän takia pukujen kankaiden keskikerrokset ovat erityisen haastavia puhdistaa, ja epäpuhtaudet kertyvät niihin.
Tulokset osoittivat toisaalta myös sen, että pesulämpötilan nostaminen 60 asteeseen ei parantanut puhdistustehokkuutta. Pesukoneiden pesuohjelmissa veden lämpötila on korkeammissa asteissa vain lyhyen aikaa, mikä osin voi selittää tulosta. Toisaalta nykyaikaiset pesuaineet pesevät tehokkaasti myös matalissa lämpötiloissa. Tämä tulos oli merkittävä monestakin syystä. Matalampi pesulämpötila on hellävarainen tekstiileille ja esimerkiksi heijastinnauhoille, ja matalassa lämpötilassa peseminen säästää myös luonnonvaroja. Lisäksi matalampi pesulämpötila mahdollistaa pesemisen tarvittaessa putoamissuojaimia irrottamatta.
Pelastuslaitoksilla on ollut jo jonkun aikaa mahdollisuus käyttää otsonointikaappeja, mutta niiden käyttö on haastattelumme mukaan hyvin satunnaista. Myös vetyperoksidi on käytössä lähinnä ambulanssien desinfioinnissa. Tutkimuksessa selvitimme, miten nämä käsittelyt tehoavat hankalasti poispestäviin epäpuhtauksiin. Tuloksista nähtiin, että edes lisäkäsittelyillä epäpuhtauksia ei saada keskikerroksista tyydyttävästi vähenemään. Lisäksi tutkimuksien edetessä nousi huoli siitä, muuttavatko hapettavat käsittelyt epäpuhtauksia toisiksi, vieläkin haitallisimmiksi aineiksi.
Avaruuspukujen pesutekniikasta tulevaisuuden pesutekniikaksi?
Maailmalla on käytössä pesutekniikka, joka on alun perin kehitetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen. Tämä menetelmä on sittemmin laajentunut myös muille tahoille, kuten pelastuslaitosten varusteiden puhdistamiseen. Menetelmässä epäpuhtaudet pestään suljetussa kierrossa nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Tämän tekniikan etuja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja hellävaraisuus vaativillekin pestäville materiaaleille.
Aikaisemmissa tutkimuksissa menetelmä on todettu toimivaksi palopuvuille. Niiden keskikerroksetkin ovat puhdistuneet, jolloin pukujen tekniset ominaisuudet on saatu säilymään tai palautettua. Hankkeessamme testasimme nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta. Yhteistyökumppaniksemme tuli belgialainen Decontex NV, joka tarjoaa pesulapalvelua nestemäisellä hiilidioksidilla. Tuloksemme osoittivat sen, mitä aikaisemmissakin tutkimuksissa oli nähty: puvut saatiin syväpuhtaiksi.
Hankkeen loppupuolella teimme vierailun Belgiaan yhteistyökumppanimme Decontex NV:n toimitiloihin. Tutustuimme pesuprosessiin likaantuneiden varusteiden saapumisesta puhtaiden luovutukseen asti. Palvelukonseptiin kuuluu tarvittaessa myös varusteiden perusteellinen tarkastaminen ja korjaaminen.
Vierailulla virisi hedelmällinen keskustelu tutkimusyhteistyöstä ja siitä, olisiko myös Suomeen mahdollista suunnitella vastaavaa pesulapalvelua. Palvelua on toki jo nyt mahdollista hyödyntää lähettämällä puvut pestäviksi ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan. Matkamme jälkeen saimmekin pian maistiaisia siitä, miten tällainen yhteistyökuvio voisi käytännössä toimia. Kuusitoista palopukua altistui pahoin muuntamopalossa, ja suosittelimme Pirkanmaan pelastuslaitosta lähettämään puvut pestäväksi Belgiaan. Tavoitteenamme oli, että edes muutama kallis palopuku saataisiin vielä pelastettua takaisin palvelukseen, ja niin tapahtui.
Tutkimuksen alusta on nyt kaksi ja puoli vuotta, tutkimusassistentin titteli on vaihtunut väitöskirjatutkijaksi ja tutkimukset on saatu päätökseen erikoistutkija Juha Laitisen ammattitaitoisella luotsauksella. Uunituore tutkimusraportti on juuri julkaistu Pelastusopiston nettisivuilla. Nyt voin sanoa, että oikeassa olin. On ollut upea päästä osaksi ketjua matkalla kohti pelastajien altistumisen vähentämistä.
Riikka Salmi
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut