Hallitusohjelman (VN julkaisuja 2023:58) mukaisesti kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan tällä hallituskaudella myös koulutuksen näkökulmasta. Pelastajien koulutusmäärää lisätään ja Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan.
Aiempi opiskelijamäärän lisäyksen suunnitelma – ”pelastajamäärän tuplaus” – on muuttunut hallitusohjelmakirjauksen mukaiseksi lisäykseksi. Syksyllä 2024 suunnitelmana on aloittaa lukukausi 120 uuden pelastajaopiskelija voimin. Syksyllä 2025 pelastajan koulutusohjelmassa tulee olemaan 360 opiskelijaa nykyisen 216 opiskelijan sijaan. Tätä lisäystä jatkamme tämänhetkisen rahoituksen mukaisesti vuoteen 2027 saakka.
Mistä saatte opiskelijat, minne he mahtuvat, riittääkö sammutusautot, mistä opettajat?
Nämä kysymykset ovat TOP-4 listalla kun olen käynyt keskusteluja toimialan/muidenkin alojen edustajien kanssa. Kysymykset ovat varsin aiheellisia ja näiden parissa olemme myös Pelastusopistolla ”painineet”.
Opiskelijarekrytointi on äärettömän tärkeässä roolissa ja nyt helmikuun alussa loppuneen pelastajahaun tuloksien perusteella (468 hakijaa, Pelastusopiston historian ennätys!) olemme tehneet äärimmäisen hyvin suunnattua viestintää. ”Me” tarkoittaa koko toimialaa. Pelkkä hyvillä opintososiaalisilla eduilla oleva koulutus ei ihan riitä – tulevan työn vetovoiman pitää olla kohdallaan.
Pelastusopistolla on ollut toimitilasuunnittelu käynnissä ja suunnittelua aletaan siirtämään toteutusasteelle. Yhteisiä työn tekemisen tiloja kehitetään, luokkatilojen riittävyys on jo kartoitettu, etä-/verkko-opetuksen toteutusta tehdään, majoitustilojen saneerauksia aikataulutetaan. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä, jotta 1992 alun perin käyttöönotettu kampusalue, vuosien mittaan tehtyine laajennuksineen, saadaan hyödynnettyä vieläkin tehokkaammin. Pelastusopiston harjoitusaluetta kehitetään, jotta voimme toteuttaa entistä laadukkaampaa harjoittavaa opetusta useammassa harjoituskohteessa.
Sammutusautojen osalta teemme hankintoja, kuten myös muiden opetuksessa välttämättömien varusteiden osalta. Sammutusautojen sekä muun muassa harjoitusalueen harjoituskohteiden osalta tärkeimmässä roolissa on lukujärjestyssuunnittelu, jolla pystytään sijoittamaan oikea kalusto oikeisiin kohteisiin, oikeaan harjoitukseen. Tätä työtä vahvistamme henkilöstöresurssein.
Henkilöstöresurssien näkökulmasta on jatkettava hyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kanssa. Pelastajaopiskelijamäärän lisäyksen tarvitsema opetushenkilöstö tulee pääsääntöisesti pelastustoimen ammattilaisista ja vieno toiveemme hyvinvointialueiden suuntaan onkin mahdollistaa henkilöiden virkavapauskäytäntöjä, mikäli on halukkuutta tulla kehittämään omaa ja alan osaamista opettajana.
Mitä voimassa olevan rahoituksen jälkeen?
Jatkamme pelastajien kouluttamista suunnitellusti, tarvekartoituksiin perustuen, jotta pelastustoimen tekijöiden pula saadaan poistumaan. Tähän ei riitä pelkkä poliittinen tahtotila, koulutusmäärien lisääminen vaatii lisää resursseja = €€. Rahoituksen epävarmuus on aikaansaanut monien eri suunnitelmien tekemistä samanaikaisesti, suunnitteluun varattujen resurssien kohdentamista eri osa-alueille.
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on myös otettava huomioon – valtion rahoitusta ei ole tarkoituksenmukaista käyttää kouluttamalla ammattitaitoista henkilöstöä työttömäksi!
Lopuksi
Pientä epävarmuutta on opittava sietämään, emme voi koulutuksenkaan osalta ikinä tehdä kiveen hakattua toteuttamissuunnitelmaa vaan meidän on pystyttävä reagoimaan, nopeastikin, eteen tuleviin haasteisiin, muuttamaan suunnitelmia nopealla aikataululla sekä soveltamaan.
Oma aitiopaikkani pelastustoimen ja ensihoidon katsomossa alkoi kolmekymmentä vuotta sitten päästessäni opiskelijaksi Pelastusopistoon. Tällä kokemuksella voin sanoa tämän toimialan olevan kykenevä toteuttamaan tämän lisäyksen, mutta se vaatii arvojemmekin mukaista yhteistyötä.
Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue
