1. Kirjallisen PelL 41 §/106 § -ilmoitusmenettelyn ja pelastusrikkomuksen soveltamisen koulutus: koulutusta on tarpeen kerrata, ja pelastuslaitoksia tuetaan tässä tarjoamalla koulutuksen kertauskierroksia. Hanke tuottaa myös koulutusmateriaalia niin suomeksi kuin ruotsiksi, sekä vakituisen että sopimushenkilöstön koulutukseen. Etäjohtamisen tilanteissa havainnot, joiden perusteella ilmoitusvelvollisuuden täyttymistä arvioidaan, tehdään käytännössä sopimushenkilöstön toimesta.
2. Ilmoitusmenettelyn seuranta ja poliisin palautetiedon saaminen: jotta ilmoitukset tulevat tehdyiksi ja jotta motivaatio niiden tekemiseen säilyy, tarvitaan pelastuslaitoksen sisäistä seurantaa, sekä palautetiedon saamista poliisilta tehdyistä ilmoituksista. Molemmat myös kehittävät tuottamuksellisuuden arvioinnin osaamista. Poliisin palautetiedon toimittaminen ei ole aivan yksinkertaista, ja hankkeessa viedään eteenpäin jo edellisessä vaiheessa kehitetyistä vaihtoehdoista toimivimmaksi osoittautuvaa.
3. Pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmät: jo edellisessä hankkeessa tuettiin palojen tutkintayhteistyöhön paneutuvien pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmien perustamista. Korona-aika on haitannut ryhmien toimintaa, ja hankkeen yhteydessä on hyvä tilaisuus virittää niitä uudelleen käyntiin.
4. Pelastusviranomaisten ensivaiheen dokumentointi: tulipaloissa alkutilanteen valokuva-/videodokumentointi kuuluu sekä ajallisesti että työturvallisuussyistä pikemmin pelastustoimen kuin poliisin tehtäviin. Tämän materiaalin saatavuuden turvaaminen on usein olennaisen tärkeää myöhemmän tutkinnan kannalta, ja siihen liittyy monia haasteita (mm. kuvien tietoturvallinen säilyttäminen ja välittäminen, sopimushenkilöstön rooli dokumentoinnissa jne.)
5. Asiantuntijalausuntojen laadukkuus ja yhteismitallisuus: pelastusviranomaisella on keskeinen asiantuntijarooli tulipaloja koskevassa oikeusprosessissa erityisesti vaaran aiheuttamisen arvioinnissa. Jotta asiantuntijalausunnot ovat kattavia, korkeatasoisia ja turvaavat kansalaisten yhdenvertaista kohtelua, niihin on aiheellista saada yhteismitallisuutta ja yhtenäistä struktuuria. Hankkeessa luodaan asiantuntijalausunnon pohja ja ohjeistus.
6. Yhteistyön vahvistaminen syyttäjien kanssa: aiemmin on vahvistettu pelastus- ja poliisiviranomaisten yhteistyötä palojen tutkinnassa. Nyt mennään rikostapausten läpivirtauksessa eteenpäin ja kasvatetaan yhteistyö kolmikannaksi yhdessä syyttäjien kanssa, jotka kokevat palotapaukset työssään monella tapaa haastaviksi. Syyttäjien tuntemus rikosprosessista auttaa sekä pelastusviranomaisia että poliisia kiinnittämään huomiota erityisesti niihin kysymyksiin, jotka ovat olennaisia tapauksen oikeudellisessa harkinnassa. 

Hankkeen toteuttaminen ja yhteistyötahot

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Poliisihallitus, valtakunnansyyttäjän toimisto ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan edellisten lisäksi edustajat mm. sisäministeriön pelastusosastolta, Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta, Suomen Palopäällystöliitosta sekä Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta.

Edellisen hankkeen tavoin hanketyössä hyödynnetään yhteyshenkilöverkostoa, joka kootaan pelastus- ja poliisilaitosten sekä syyttäjäalueiden nimeämistä henkilöistä. Yhteyshenkilöt kehittävät alueellaan yhteistoimintaa ja välittävät organisaatioissaan hankkeen tuloksia eteenpäin.

Hankkeessa pidetään kaksi työpajaa, ja tarpeen mukaan muita tilaisuuksia. Pelastuslaitosten, poliisin ja syyttäjien edustajista koostuva yhteistyöverkosto kokoontuu etänä muutaman kerran väliaikapisteisiin, joissa voidaan tarkentaa hankkeen suuntaa ja palvella matkan varrella heränneitä tietotarpeita.