Pelastustoimen vuosittaiset tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa 11.–12.6.2025. Tämän vuoden tapahtuman teemana on Pelastustoimi muuttuvassa maailmassa.

Päivien aikana kuulemme esityksiä pelastustoiminnan toimintamalleista sekä pelastus- ja turvallisuusalan tutkimus- ja kehittämishankkeista. Samalla kokoamme yhteen tietoa käynnissä olevista hankkeista ja alan tutkimus- ja kehittämistarpeista.

Toivomme puheenvuoroja tutkimustiedosta, kehittämistyöstä ja hyvistä käytänteistä, jotka liittyvät pelastus- ja/tai turvallisuusalan ajankohtaisiin aiheisiin. Puheenvuorot voivat liittyä jo toteutettuihin ja käynnissä oleviin tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin, hankkeisiin, toimenpideohjelmiin tai muuhun kehittämiseen. Myös puheenvuorot toimivista käytännöistä ja päättyneiden tutkimusten seurannasta ja vaikuttavuudesta ovat tervetulleita.

Tiivistelmien lähettämisohjeet

Valitsemme esitykset meille lähetettyjen tiivistelmien perusteella. Tiivistelmän maksimipituus on 400 sanaa.

Tiivistelmät tulee lähettää 28.3. mennessä osoitteeseen projektitoimisto@pelastusopisto.fi. Otsikoi viesti ”Teema: Oma nimi”, esimerkiksi ”Teema 1: Paula Palokuntalainen”. Muista laittaa tiivistelmädokumenttiin tunnistetiedot eli oma nimesi, organisaatiosi ja sähköpostiosoitteesi.

Ilmoitamme kaikille tiivistelmän lähettäneille valinnoista 1.4. mennessä.

Tapahtuman teemat

Teema 1. Henkilöstön hyvinvointi, kehittäminen ja haasteet
Pelastustoimen tärkein voimavara koostuu sen henkilöstöstä. Henkilöstön hyvinvointi on veto- ja pitovoimatekijä, johon kohdistuu useita erityyppisiä haasteita. Vaativat tilanteet ja haastavat asiakaskohtaamiset ovat arkipäivää ja niissä voi ilmetä väkivaltaista ja asiatonta kohtelua, mikä on merkittävä työuupumista lisäävä tekijä. Myös savukaasut, kemialliset yhdisteet, uudet onnettomuustyypit ja muuttuva toimintaympäristö asettavat jatkuvasti haasteita työturvallisuudelle, toimintatavoille ja osaamiselle. Näiden lisäksi talouden tila, aluekehitys ja sopimuspalokuntien tilanne haastavat henkilöstösuunnittelua.

Teema 2. Pelastusalan ja koulutuksen tarpeet, haasteet ja kehittäminen
Uudet energiamuodot, ladattavat ajoneuvot ja uudet materiaalit aiheuttavat muutoksia pelastustoimintaan ja työmenetelmiin, mikä asettaa vaatimuksia pelastustoimelle ja ketterälle koulutukselle. Myös koulutusmenetelmissä tapahtuu paljon muutoksia uusien simulaatio- ja virtuaalioppimismenetelmien myötä. Miten muuttuva maailma vaikuttaa osaamisen vaatimuksiin ja oppimisympäristöihin?

Teema 3. Varautuminen
Varautuminen erilaisiin onnettomuuksiin, kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin on keskeinen osa pelastustoimen tehtäväkenttää. Lainsäädännölliset muutokset, kuten CER-direktiivi, asettavat uusia vaatimuksia kriittisten toimintojen turvaamiselle vakavissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Riskiarviot, yhteistoiminta, valmiussuunnittelu, osaamisen harjoittelu ja muiden viranomaisten tukeminen on osa pelastustoimen tehtäväkenttää. Varautuminen ei silti koske pelkästään viranomaisia eikä sitä tehdä vain suuronnettomuuksien tai poikkeusolojen varalle. Kunnilla, yksityisillä yrityksillä, kolmannella sektorilla ja kansalaisilla itsellään on kaikilla oma roolinsa vahvan ja kriisinkestävän Suomen ylläpidossa. Varautumiseen kuuluvat yhtä lailla moniviranomaisharjoitukset kuin sammutuspeiton käyttötaidot.

Teema 4. Viestintä ja tiedolla johtaminen
Pelastusalaa koskevaa tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään pelastuslaitoksissa, korkeakouluissa, oppilaitoksissa, sisäministeriössä ja alan järjestöissä. Kuitenkin tiedon jakamisessa eri toimijoiden välillä on kehittämistä. Tietoon perustuvaa johtamista vaikeuttaa myös alan pirstaleisuus, mikä ilmenee erilaisina tietojärjestelminä ja toimintatapoina sekä valtakunnallisesti kootun tiedon puutteina. Tietoa valtakunnallisista onnettomuustrendeistä ja yhteisiä toimintatapoja toimintaympäristöanalyysin ja riskianalyysien tuottamiseksi kaivataan.   

Teema 5. Pelastuslaitosten hanketoiminta ja toimintamallit
Pelastuslaitoksilla tehdään monipuolista hanketoimintaa niin tutkimuksen kuin kehittämisen saralla. Lisäksi monella laitoksella on kehitetty, muokattu tai otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Tiedon jakaminen toimivista käytänteistä auttaa parhaimpien käytänteiden jalkautumista yleiseen käyttöön ja säästää resursseja, kun samaa työtä ei tehdä useaan kertaan.

Teema 6. Muuta ajankohtaista
Mitä unohdimme? Mitä muuta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on käynnissä? Pyydämme myös tiivistelmiä laajasti eri aiheista pelastus- ja turvallisuusalaan liittyen, vaikka aihe ei suoraan osuisikaan mihinkään yllä mainituista teemoista.

Toivomme esityksiä laajasti yllä olevien kysymysten parissa työskenteleviltä tahoilta.

Lisätiedot mieluiten sähköpostilla projektitoimisto@pelastusopisto.fi

Seuraa tapahtuman sivuja:

Pelastusopiston toteuttama Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hanke päättyy helmikuussa 2025. Hankkeessa on selvitetty pelastusalan ja ensihoidon epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja estäviä toimenpiteitä. Hanke piti hybridimuotoisen päätösseminaarin tiistaina 25.2. Pelastusopistolla.

Tulokset eivät ole mairittelevia: jopa puolet kyselytutkimukseen vastanneista on kohdannut epäasiallista tai väkivaltaista kohtelua viimeisen vuoden aikana työyhteisönsä sisällä sekä asiakkailta tai potilailta. Tutkija ja projektipäällikkö Oliver Saal näkee kuitenkin tuloksissa myös positiivisia näkökulmia.

– Tutkimus mahdollistaa ongelman tiedostamisen ja siten siihen vaikuttamisen. Sisäministeriön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman toimenpiteet näyttävät myös purevan lievästi, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Vihamielisyys, syrjintä ja väkivalta aiheuttaa niin inhimillisiä kuin organisaatiollisia ongelmia

Pelastusalalla on viime vuosina keskusteltu alan veto- ja pitovoimasta sekä taloudellisesta tilanteesta hyvinvointialueilla. Nollatoleranssi-hankkeen tutkimus osoitti, että varsinkin organisaation sisäiset sosiaaliset ongelmat ovat yhteydessä haittavaikutuksiin niin alan toimijoille kuin organisaatioille.

– Mitä enemmän epäasiallisuutta ja väkivaltaa vastaaja oli kohdannut, sitä todennäköisemmin hän oli työuupunut, ja sitä todennäköisemmin hän harkitsi lähtöä organisaatiosta tai jopa koko alalta, kertoo Saal.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat yhteyksiä työpaikkaväkivallan ja mielenterveysongelmien välillä, mikä epäsuorasti näkyy myös organisaatioiden henkilöstö- ja terveyspalvelukustannuksissa. Iso-Britannian terveydenhuoltojärjestelmässä esiintyvä työpaikkakiusaaminen on arvioitu kustantavan National Health Service -palvelulle kaksi prosenttia järjestelmän kokonaisvuosikustannuksista.

– Talousvaikeuksista ja pelastajapulasta kärsivillä laitoksilla ei meidän näkemyksemme mukaan ole varaa heikentää omaa henkilöstötilannettaan tällä tavalla. Ongelmaan on puututtava vahvasti, ja onneksi puuttumista on jo osittain tehty, toteaa Saal.

Päätösseminaarissa käsiteltiin työhyvinvointia sekä epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisykeinoja

Hankkeen päätösseminaari pidettiin tiistaina 25.2.2025 Pelastusopistolla sekä etäyhteydellä. Seminaarissa kuultiin hankkeen tulosten lisäksi Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta pelastusalan työhyvinvoinnista vuonna 2024. Vaikka vuoden aikana on tapahtunut useita parannuksia laitosten henkilöstön hyvinvoinnissa, lähiesihenkilöiden voimavarat ja resurssit nousevat esille muita heikompina.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistui edustajia pelastustoimesta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Pelastusopiston opiskelijoista sekä Nollatoleranssi-hankkeen tutkija. Keskustelussa moderaattori ja erikoistutkija Marko Juutinen johdatti osallistujia miettimään, millaiselta esimerkiksi kahden tunnin työpaikkakoulutus epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisemiseksi voisi näyttää.

– Kulttuurinmuutos, kahdessa tunnissa? Mahdotonta. Kuitenkin havaitsen arjessani, miten henkilökuntamme osaa sanoa “hyvin meni!”. Jos kahden tunnin koulutus pitäisi toteuttaa, niin voidaanko sen kautta lisätä sanavarastoomme myös “anteeksi?”, pohtii pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta sekä päätösseminaarin tallenteet ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilla.

Oliver Saal
Tutkija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi (3.3.2025 alkaen etunimi.sukunimi@gov.fi)

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja, hankkeen vastuullinen tutkija
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi