Pelastusopisto on toiminut Kuopiossa reilun 30 vuoden ajan. Näitä vuosikymmeniä ovat värittäneet tiukan sijoitustaiston jälkeenkin jatkuvat puheet siitä, missä olisi oikea oppilaitoksen paikka. Höysteeksi on heitelty alueellisia kursseja milloin mihinkin päin valtakuntaa. Vastaavaa puhetta ei ole kantautunut Poliisiammattikorkeakoulusta tai Raja- ja merivartiokoulusta.
Koska rahaa ei tulevaisuudessakaan ole kaikkien tuiki tärkeiden asioiden, saatikka kevytheittoisten mielitekojen toteuttamiseen, puheet resurssien ripottelemista useisiin paikkoihin tuntuvat suorastaan vastuuttomilta. Hyvinvointialueille ei ole laissa säädettyä koulutustehtävää. Pelastusopiston toimintojen hajasijoittaminen vaatisi huomattavia resursseja, jotka olisivat pois Kuopiosta. Jos Helsingin pelastuskoulun toiminta rahoitettaisiin valtion rahoista siten, että se osuus on pois Pelastusopistolta, vastustan ajatusta jyrkästi.
Opettajan työ kunniaan
Pelastusopistolla on parhaat fasiliteetit laadukkaan koulutuksen toteuttamiseksi. Harjoitusalueen merkitystä ja käytettävyyttä ei tarvinne toistaa. Saa toki tulla katsomaan, jos asia mietityttää. Lisäksi on muistettava opetushenkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Se, että henkilö on hyvä pelastaja tai esihenkilö, ei vielä tee hänestä hyvää opettajaa – ei välttämättä minkäänlaista opettajaa.
Kuuntelin yhtä kansanedustajaehdokasta, joka siteerasi tuntiopettajana toiminutta henkilöä: ”ei se ole mitenkään kummosta, sen kun menee ja juttelee niille”. ”Niille”! ”Ne” sattuvat olemaan opiskelijoita, joilla on oikeus saada laadukasta opetusta.
Opetus ei ole mitään jutustelua, se on oikeaa työtä. Tuntiopettajanakaan työskentely ei vielä anna täyttä kuvaa Pelastusopiston opettajan työstä, koska tuntiopettajat tulevat ns. valmiille. Vastuuopettaja on huolehtinut toteutus- ja harjoitussuunnitelmista, turvaohjeista, ajoneuvojen, tilojen ja varusteiden varauksista ja monesta muusta asiasta. Annetaan opettajille ja opettajien työlle se kunnia, mikä heille kuuluu.
Pysyvä, riittävä rahoitus keskeistä
Pelastusopistolla on panostettu opettajien osaamiseen. Pedagogisten opintojen suorittamista tuetaan vahvasti. Käänteisen oppimisen metodi, arviointikoulutus ja substanssiosaamisen kehittäminen ovat muutamia esimerkkejä, miten osaamista on vahvistettu. TKI-toiminta tuottaa tutkittua tietoa, jota niin tutkinto- kuin täydennyskoulutuksen kautta viedään käytäntöön. Tämä on tärkeä kytkös, enkä heti keksi tehokkaampaa tapaa saada tutkittua tietoa leviämään.
Kevään eduskuntavaalit ja uusi hallitus kiinnostavat Hulkontien kampuksella luultavasti enemmän kuin vaalit aikoihin. Pysyvän, riittävän rahoituksen turvaaminen on aivan keskeinen kysymys. Jos sitä ei saada kuntoon, on edessä toiminnan karsiminen. Kaikkea sitä, mitä tänä vuonna vielä pystymme tekemään, emme tee jatkossa.
Olemme saaneet valmistelurahaa pelastajalisäyksen valmisteluun ja suunnittelutyö on täydessä vauhdissa. Järjellä ajatellen tuntuisi selvältä, että rahaa saataisiin myös varsinaiseen lisäykseen. Valitettavasti järki ja politiikka eivät aina osu samaan lauseeseen. Jos tätä rahoitusta ei saada, joudumme toteamaan tehneemme turhaa työtä, eikä kipeästi kaivattua lisäväkeä kentälle saada. Se onkin sitten oma tarinansa, onko hyvinvointialueilla rahaa palkata uusia pelastajia.
Mervi Parviainen
Rehtori
