Kansainvälinen pelastustoiminta
Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat pelastusvalmiudet eivät riitä. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden eurooppalainen yhteistyö on laajentunut perinteisestä pelastustoiminnan avunannosta kohti laaja-alaista, monialaista yhteistyötä, siviilivalmiutta. Yhteistyö pitää sisällään myös varautumiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää yhteistyötä, osaamisen jakamista ja yhteisten siviilivalmiuksien hyödyntämistä.
Vastaamme kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja muodostelmien logistiikasta. Koordinoimme Suomen kansainvälistä pelastusmuodostelmaa Finn Rescue Teamiä (FRT), jonka muodostavat teknisen tuen tiimi TAST, suurtehopumppausmuodostelma HCP, metsäpalomuodostelma GFFF-V sekä yksittäiset eri alojen asiantuntijat. Muodostelmat ja asiantuntijat toimivat maailmalla Suomen valtion lähettäminä.
Muodostelman lähettäminen perustuu aina viralliseen avunpyyntöön esimerkiksi Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Muodostelman vahvuuksiin kuuluu erittäin nopea reagointiaika jatkuvan valmiuden vuoksi. Operaatioihin osallistumisesta päättää pelastusylijohtaja, poliittisesta päätöksenteosta vastaa sisäministeriö.
Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuskalenteri
Suomen osallistuminen kansainväliseen pelastustoimintaan
Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta sekä kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimusten puitteissa. Suomi voi sisäministeriön päätöksellä lähettää katastrofitilanteissa toisen valtion tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä pelastus- ja avustusyksiköitä sekä pelastustoimen asiantuntija-apua ulkomaille.
Joissakin tilanteissa Suomi voi myös osallistua pelastustehtävään materiaalisen tuen kautta sisäministeriön päätöksellä. Tällainen tilanne on esimerkiksi luonnononnettomuus, ympäristöonnettomuus, ihmisen aiheuttama onnettomuus tai terrorismin aiheuttama tuho. Pelastusopisto vastaa sisäministeriön edellyttämistä varautumis- ja valmiustoimenpiteistä kansainvälisiin tehtäviin. Valmiuksiin sisältyvät muun muassa rekrytointi, koulutus sekä logistinen valmius.
Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi
Euroopan unionin vuonna 2014 uudistettu pelastuspalvelumekanismi on yksi Suomen tärkeimmistä kansainvälisen pelastustoimen painopisteistä. Pelastuspalvelumekanismi on perustettu parantamaan ja tehostamaan Euroopan maiden yhteistyötä ja helpottamaan koordinointia pelastuspalvelun alalla luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä, varautumisessa ja avustustoiminnassa. Mekanismin toiminta perustuu jäsenvaltioiden tarjoamiin voimavaroihin, joita vuoden 2014 uudistuksessa vahvistettiin perustamalla eurooppalaiset hätäapuvalmiudet (Civil Protection Pool), jotka koostuvat jäsenvaltioiden ilmoittamista pelastusmuodostelmista ja muista standardimuotoon rakennetuista avustusvalmiuksista.
Suomi osallistuu tällä hetkellä EU:n Civil Protection Pool -valmiuteen teknisen tuen tiimillä (TAST). Lähivuosina valmiuteen on tulossa kaksi uutta pelastusmuodostelmaa. Muodostelmat ovat nopeasti toimintavalmiita, erikoistuneita ja autonomisia pelastusyksiköitä. Voimavarojen käyttöä unionissa ja sen ulkopuolella koordinoidaan Brysselissä ympärivuorokautisesti toimivassa hätäavun koordinointikeskuksessa (ERCC).
YK:n alaisen humanitaaristen asiain koordinointitoimiston (OCHA) kautta asiantuntija-apua voidaan lähettää katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmään (UNDAC). Apua lähetetään myös globaalisti toimivan Kansainvälisen humanitaarisen kumppanuustoiminnan (International Humanitarian Partnership IHP) kautta. IHP-toiminnassa on Suomen lisäksi myös mukana seitsemän Euroopan valtiota. Myös NATOn euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (EADRCC) voi toimia pelastusavun pyytäjänä tai välittäjänä.
Suomi voi lähettää tai vastaanottaa pelastuspalveluapua myös monenkeskisten valtiosopimusten perusteella. Esimerkiksi NORDRED-pelastusyhteistyösopimuksen puitteissa tapahtuvaa rajat ylittävää pelastusapua hyödynnetään lähes päivittäin Pohjois-Suomessa, jossa hätätilannetta lähinnä oleva pelastusyksikkö saattaa sijaita rajan toisella puolella. Operatiivista monenkeskistä yhteistyötä on lisäksi Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin vuonna 2008 solmiman Barentsin euroarktisen alueen pelastuspalvelusopimuksen puitteissa. Kahdenväliset avunantosopimukset Suomella on Viron ja Venäjän kanssa.
Lisäksi Suomi lähettää yksittäisiä asiantuntijoita muiden kansainvälisten toimijoiden tehtäviin muun muassa UNDAC-asiantuntijatehtäviin sekä YK:n Stand By -sopimuksen kautta Maailman Ruokaohjelmalle. Suomi on osa International Humanitarian Partnership -verkostoa, jonka kautta suomalaisia asiantuntijoita lähetetään myös maailmalle osaksi kansainvälisiä tiimejä.
Muuttuvassa maailmassa kriiseistä on tullut entistä monimuotoisempia ja haastavampia. Tämän vuoksi pelastuspalvelun osaamista käytetään usein laaja-alaisesti humanitaaristen operaatioiden tukena erityisesti operaatioiden alkuvaiheessa, jolloin painopiste on logistiikan ja infrastruktuurin rakentamisessa varsinaisia avustustoimia varten.
Tehtäviin hakeutuminen
Kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävät ovat vaativia asiantuntijatehtäviä, joihin edellytetään olemassa olevaa ammatillista osaamista ja työkokemusta. Pelastusopiston koulutukset täydentävät osaamista kansainväliseen toimintaympäristöön sopivaksi.
Kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin hakeutuminen lähtee kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssin suorittamisesta. Tämän jälkeen asiantuntija voi hakeutua teknisen tuen muodostelman tehtäviin tai asiantuntijatehtäviin valmistavaan jatkokoulutukseen.
Asiantuntijatehtävät
Asiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi
- tekniset asiantuntijat (esimerkiksi logistikot)
- pelastustoiminnan asiantuntijat
- riskienarvioinnin asiantuntijat
- humanitaarisen avun asiantuntijat
- ympäristövaikutusten asiantuntijat (esim. vesi- ja jätehuolto, kemikaalionnettomuudet, hydrologia)
- koordinointiasiantuntijat
- johtamisen asiantuntijat.
Kielitaitovaatimukset ja muut edellytykset
Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti suomeksi, joten suomen kielen taito on välttämätön. Englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito on välttämätön, muu kielitaito katsotaan eduksi. Lisäksi kokemus johtotehtävistä katsotaan eduksi. Hakijan on oltava joustava ja luotettava sekä kyettävä toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä ja vaativissa olosuhteissa. Kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäville valmiudessa olevista henkilöistä tehdään näiden suostumuksella suppea turvallisuusselvitys.
Kansainvälisen pelastustoiminnan valmius edellyttää henkilöstöltä sitoutumista toimintaan koulutuksen jälkeen ja valmiutta olla käytettävissä hälytysluontoisiin tehtäviin. Hakijan on suositeltavaa ennen koulutukseen hakeutumista keskustella käytettävyydestään työnantajansa ja lähiomaistensa kanssa hälytystilanteessa vaadittavan nopean reagoinnin takia.
Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutus
Polku kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin lähtee koulutuksista. Kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi on vaatimus kansainvälisen pelastustoiminnan syventäviin koulutuksiin ja asiantuntijatehtäviin hakeutumiselle.
Pelastusopisto järjestää koordinoimiinsa muodostelmiin sekä teknisen avun tukitiimiin (TAST, Technical Assistant and Support Team) haluaville peruskoulutuksia. Peruskoulutuksen käyneet voivat osallistua erikois- ja jatkokoulutuksiin, jotka on tarkoitettu valmentamaan toimintaan kentällä. Lisäksi koulutettu henkilöstö osallistuu sekä kartta- että kenttäharjoituksiin Suomessa ja ulkomailla.
Muodostelmat ovat henkilöstöstä ja kalustosta koostuvia toimintayksiköitä, joita voidaan lähettää muodostelman tarkoitusta vastaaville tehtäville. Pelastusopisto koordinoi tällä hetkellä kahta muodostelmaa, maastopaloihin erikoistunutta GFFF-V-muodostelmaa ja suurtehopumppaukseen keskittyvää HCP-muodostelmaa. Molemmat muodostelmat rekisteröidään EU:n pelastuspalvelumekanismiin.
GFFF-V-muodostelman ydintehtävä on sammuttaa maastopaloja Suomessa ja ulkomailla. GFFF-V:n muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset.
HCP-muodostelman ydintehtävä on veden pumppaus ja siirto tulva- ja maastopalotilanteissa. HCP:n muodostavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun pelastuslaitokset.
Muodostelmien operatiivisen henkilöstön muodostavat pelastuslaitosten henkilöstö ja näin ollen toiminnassa mukana oleminen tapahtuu vain pelastuslaitosten kautta. Muodostelmien toimintaan voi kuitenkin päästä mukaan myös kouluttautumalla esimerkiksi TAST-asiantuntijaksi, sillä muodostelmien tukielementti (leiri, ICT, logistiikka) koostuu pitkälti TAST-koulutetuista asiantuntijoista.
Technical Assistance and Support Team (TAST) on Pelastusopiston koordinoima teknisen avun ja tuen muodostelma. Muodostelman koko vaihtelee tehtävien mukaisesti 2-12 henkilöön. TAST-muodostelman tehtäviä voivat olla esimerkiksi tilannekeskuksen rakentaminen ja ylläpitäminen toimialueelle, viestiyhteyksien luominen tai perusleirin rakentaminen ja ylläpito. TAST-muodostelma on osa EU:n pelastuspalvelumekanismia.
TAST-tehtävät ovat vaativia asiantuntijatehtäviä, joissa vaaditaan vahvaa ammatillista osaamista. TAST-muodostelmaan voivat hakeutua teknisen alan ja viestiliikenteen asiantuntijat, leiritekniikan asiantuntijat sekä lääkinnän henkilöstö. Valmiuteen pääsemisen edellytyksenä on TAST-asiantuntijan koulutuspolun suorittaminen.
Pelastusopisto ei maksa koulutuksista tai harjoituksista palkkaa osallistujille. Osallistuminen on kuitenkin maksutonta, ja matkakulut korvataan valtion matkustusohjesäännön mukaisesti edullisimman julkisen kulkuvälineen mukaan.
Euroopan Unioni järjestää pelastuspalvelumekanismin puitteissa peruskursseja ja operatiivisen tason erikoistumiskursseja.
Kouluttautua voi myös International Humanitarian Partnership -verkoston kursseilla. Myös YK:n alainen United Nations Disaster Assessment and Coordination UNDAC järjestää peruskoulutuksia (induction course) ja erikoistumiskoulutuksia.
Koulutuspolut eivät ole toisiaan poissulkevia, ja suomalaiset asiantuntijat voivatkin hakeutua useamman eri tahon järjestämille kursseille.
Pelastusopisto hakee kansainvälisiin harjoituksiin osallistujia koulutetuille asiantuntijoille suunnatuilla hakuilmoituksilla. Pelastusopisto voi osallistua harjoituksiin joko kansainvälisen pelastustoimen muodostelmilla tai yksittäisillä asiantuntijoilla.
Yhteystiedot
cp@pelastusopisto.fi
