Pelastus- ja turvallisuustutkimus -lehti

Lehden julkaisupolitiikka

Pelastus- ja turvallisuustutkimus -lehti julkaisee tieteellisiä, vertaisarvioituja (”referee”) tiedeartikkeleita, jotka tarkastelevat pelastus- ja turvallisuusalaan kuuluvia ilmiöitä. Eri toimialojen rajoja ylittävä sekä kolmannen ja neljännen sektorin toimintaan liittyvä turvallisuustutkimus on myös lehteen tervetullutta. Se voi käsitellä toimialojen sisällöllisiä kysymyksiä tai laajemmin toimintaympäristöön liittyviä teemoja.

Artikkelit voivat olla teoreettisia, metodologisia, käsitteellisiä tai empiirisiä. Julkaisemisen ehtona on, että artikkelit ovat alkuperäisiä ja aikaisemmin julkaisemattomia. Lehti noudattaa vähintään kahden lehdestä riippumattoman vertaisarvioitsijan menettelyä. 

Pelastus- ja turvallisuustutkimus -lehti on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) -ohjetta.

ISSN: 2984-2506
Julkaisija: Pelastusopisto

Päätoimittajat

Marko Juutinen, YTT, erikoistutkija, Pelastusopisto, tutkijatohtori, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Hanna Nygren, KM, erikoistutkija, Pelastusopisto, väitöskirjatutkija, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Toimituskunta

Harri Gustafsberg, FT, on psykofysiologiaa ja henkistä suorituskykyä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori. 

Marko Hassinen, FT, yliopistonlehtori, tietojenkäsittelytieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto.  

Mika Hyytiäinen, hybridisodankäynnin luennoija ja sotapelaaja, suomalaisen sotataidon sotilasprofessori (emeritus) sekä taktiikan mallinnuksen ja simuloinnin dosentti (2004 ->) Maanpuolustuskorkeakoulussa.   

Tuula Kekki, VTT, tutkimuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 

Samuli Kräkin, KM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto. 

Kimmo Laurila, TtM, koulutuspäällikkö, Pelastusopisto.  

Vesa Muttilainen, YTT, erikoistutkija, Poliisiammattikorkeakoulu.   

Kari Telaranta, tradenomi (ylempi AMK), väitöskirjatutkija, johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto, pääsihteeri, Palotutkimusraati. 

Helinä Tiura-Virta, HTM, väitöskirjatutkija, oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto.

Maarit H. Virolainen (FT, aikuiskasvatustiede), yliopistotutkija, koulutuksen tutkimuslaitos (KTL), Jyväskylän yliopisto. 

Vertaisarviointi

Lehteen tarjottavat artikkelit käyvät läpi refereearvioinnin vähintään kahden ulkopuolisen arvioijan toimesta (double-blind peer review). Refereet voivat esittää käsikirjoitusta hylättäväksi tai julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin tai ehdollisesti hyväksyttyjen suurten muutosten jälkeen. Arviointikierroksia voi olla useampia, jos käsikirjoituksen hyväksyminen edellyttää suuria muutoksia. Ehdollisesti hyväksytyn käsikirjoituksen korjausten jälkeen kirjoittajan tulee laatia seikkaperäinen lista tehdyistä muutoksista ja vastata arvioitsijan esittämiin huomioihin.

Anonymisointi

Käsikirjoitukset ja tekstitiedosto tulee anonymisoida. Myös viittaus kirjoittajan tai kirjoittajien omiin aiempiin julkaisuihin, silloin kuin niiden perusteella voi paljastua kirjoittajan tai kirjoittajien henkilöllisyys, tulee poistaa.

Myös Word-dokumentin metatiedoista tulee poistaa nimet. Katso ohje Word-dokumentin metatietojen poistamisesta:

Artikkelin pituus ja rakenne

Artikkelin pituus on maksimissaan 8 000 sanaa, sisältäen leipätekstin, liitteet, taulukot, kuviot, lähteet sekä mahdolliset loppuviitteet. Artikkelin tulee noudatella tieteellisen tutkimuksen esitystapaa:

• Tutkimustehtävä: Mikä on tutkimuksen tavoite, mitä ongelmaa artikkeli käsittelee, millaisilla kysymyksillä ongelmaa jäsennetään?
• Aikaisempi tutkimus: Mitä aikaisempaa tutkimusta teemasta jo on? Mikä on tutkimusaukko ja artikkelin tieteellinen kontribuutio aikaisempaan tutkimustietoon nähden? Voidaanko aikaisemman tutkimuksen perusteella esittää hypoteeseja?
• Teoreettinen/käsitteellinen viitekehys: Mistä näkökulmasta tutkija lähestyy tutkimusongelmaansa? Mitkä ovat näkökulman rajoitteet?
• Aineisto: Minkä aineiston avulla tutkimusongelmaa tarkastellaan? Miten aineisto on kerätty? Miksi valittu aineisto soveltuu ongelman ratkaisuun ja mitkä ovat aineiston rajoitteet?
• Menetelmät: Millä tavalla aineistosta saadaan vastauksia tutkimusongelmaan? Mitkä ovat valittujen menetelmien rajoitteet?
• Tulokset: Millaisia vastauksia aineiston analyysi tuottaa tutkimusongelman ratkaisuksi?
• Pohdinta: Miten tulokset suhtautuvat aikaisempiin tutkimustuloksiin, toteutuivatko mahdolliset tutkimushypoteesit vai eivät? Mistä mahdolliset erot aikaisempiin tutkimuksiin voivat johtua? Mitä uusia ongelmia tutkimuksesta avautuu?

Tiivistelmä
Artikkelin alkuun liitetään 100–200 sanan mittainen tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiivistelmässä tulee esittää tutkimuksen otsikko, tutkimusongelma (aihe ja tarkoitus), tutkimuksen viitekehys (näkökulma), aineisto ja menetelmä(t) sekä keskeiset tulokset.

Leipäteksti
Käsikirjoitukset toimitetaan Word-tiedostoina. Fonttina on Calibri, fonttikokona 11 ja riviväli 1. Automaattisia tyylejä, alleviivausta, lihavointia ja alaviitteitä ei käytetä. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Yli kahden rivin lainaukset sisennetään, muutoin käytetään lainausmerkkejä. Loppuviitteitä voi käyttää maltillisesti.

Otsikointi
Otsikon tulee kuvata luvun sisältöä mahdollisimman tarkasti. Käsikirjoitusvaiheessa ei käytetä otsikkotyylejä, ainoastaan erotetaan pää- ja alaluvut toisistaan juoksevalla numeroinnilla. Otsikoinnissa käytetään kolmea tasoa:

Artikkelin nimi
1 Pääluku
1.1. Alaluku

Kuvat, kuviot/graafit
Kuvat ja kuviot sijoitetaan tekstin sisään ja toimitetaan lisäksi erillisenä tiedostona. Kuvat ja kuviot numeroidaan erikseen juoksevasti ja ne nimetään (Esimerkiksi: Kuvio 1. Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät.). Sisältö avataan leipätekstissä. Kuviot ja graafit toimitetaan myös Excel- tai PowerPoint-tiedostoina. Otsikot sijoitetaan kuvissa ja kuvioissa alapuolelle.

Saavutettavuuden vuoksi kuvista kirjoitetaan kuvaus siitä, mitä kuva esittää ja mitä se havainnollistaa. Tämä alt-teksti voidaan sijoittaa kuvan alle kuvan otsikon jälkeen. Saavutettavuuden vaatimuksista lisätietoa:

Taulukot
Taulukot sijoitetaan tekstin sisään. Kirjoittaja varmistaa, että niiden sisältö ja merkitys on avattu leipätekstissä. 

Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo
Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin. Viittauksesta tulee käydä ilmi kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja sivunumero tai sivunumerot, joita on käytetty.  

Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelon laadinnassa noudatetaan American Psychological Associationin APA7-mallia. Katso mallia esimerkiksi Opinnäytetyön tekijän oppaasta:

Käsikirjoituksen toimittaminen

Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukselle sähköpostin liitteenä Word-tiedostona (doc tai docx). Kuvat, kuviot ja taulukot tulee lähettää myös erillisinä liitetiedostoina. Käsikirjoitukset toimitetaan osoitteeseen tutkimus(at)pelastusopisto.fi.

Käsikirjoitusten yhteydessä erillisessä asiakirjassa lähetetään tiedot artikkelin kirjoittajasta tai kirjoittajista. Jokaisesta kirjoittajasta ilmoitetaan nimi, arvo/oppiarvo, ammatti/virka-asema, toimipaikka sekä sähköpostiosoite (tai muu yhteystieto). Kirjoittajien nimet ilmoitetaan kirjoitusvastuun mukaisessa järjestyksessä siten, että suurimmasta roolista vastanneen kirjoittajan nimi ilmoitetaan ensin, jne.

Pelastus- ja turvallisuustutkimus -lehti julkaistaan sähköisenä, avoimena (open access) julkaisuna Pelastusopiston julkaisusarjassa.