Onnettomuuksien ehkäisyn ja siviilivalmiuden tiimi huolehtii nimensä mukaisesti ajasta ennen kuin onnettomuus tapahtuu. Erilaiset palotekniset laitteistot, kuten automaattiset paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät, rakenteellisen paloturvallisuuden periaatteet sekä valvonta osana pelastuslaitosten toimintaa ovat koulutuksen keskiössä.
Pelastusopistolla kaksi vuotta töissä ollut opettaja Samuli Kräkin huolehtii turvallisuusviestinnän sekä paloturvallisuustekniikan perusteiden opettamisesta. Turvallisuusviestinnän osalta iso kokonaisuus on peruskoulun kahdeksasluokkalaisille järjestettävä valtakunnallinen NouHätä!-pelastustaitokampanja, jonka loppukilpailun järjestämisestä vastaa Pelastusopiston AMK-opiskelijat.
– Paloturvallisuustekniikan perusteissa tutkimme oletettuun palonkehitykseen perustuvaa suunnittelua, tarkastelemme, miten se eroaa taulukkomitoituksesta ja millaisia yhtymäkohtia niistä löytyy. Toisaalta tiimissämme opetetaan myös valvontaa eli miten palotarkastuksia tehdään, Samuli kertoo.
Monipuoliset harjoitusympäristöt
Pelastusopistolla on varsin laajat harjoitusympäristöt. Paloteknisiä laitteistoja löytyy luokista sekä kampusalueelta useampia, ja harjoitusalueella sijaitseva paloteatteri on eräs Samulin lempipaikoista. Opetustila on auditoriomainen sisältäen erillisen polttotilan, johon pystytään rakentamaan erilaisia palotilanteita ja seuraamaan, miten ne kehittyvät sekä sammuvat joko ihmisen tai automatiikan hoitamana.
– Tämän työn merkitys tulee varmasti siitä, että teemme aidosti yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Koulutamme pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia. Minulle hyvin tärkeää on, että työssä pystyy haastamaan itseään. Opetustyö on palkitsevaa, ei ole valmista sapluunaa, miten asiat tulee tehdä, vaan sen saa itse luoda. Toisaalta taas palaute on aika välitöntä, että toimiiko se oma opetusratkaisu, Samuli pohtii.
Aiemmin Samuli on ollut töissä paloteknistä suunnittelutyötä tekevässä suunnittelutoimistossa sekä peruskoulussa opettajana ja opinto-ohjaajana. Molemmista ammateista hän kokee olleen hyötyä Pelastusopiston opettajauralla.
– Työskentely täällä on varsin monipuolista. Voi olla toimistopäiviä, luokkaopetuspäiviä tai voimme olla Korvaharjun harjoitusalueella tekemässä mitä moninaisimpia paloturvallisuuteen liittyviä asioita. Opetusta on täällä noin 50–60 % työajasta. Loppuaika on opetuksen kehittämistyötä, erilaisissa hankkeissa mukana oloa, oman substanssiosaamisen kehittämistä ja niin edelleen, Samuli summaa.
Toiveena monipuolisilla taustoilla olevia henkilöitä
Samuli haluaisi Pelastusopistolle laajalla taustalla olevia henkilöitä, myös pelastusalan ulkopuolelta.
– Se tekisi hyvää meidän alalle isossa kuvassa. Virkoja kun aukeaa, kannattaa avoimin mielin hakea mukaan. Valintahan tapahtuu sitten sen perusteella, kuka on soveltuvin tehtävään, Samuli hymyilee.
– Pelastusopisto sopii työntekijänä sellaiselle, joka haluaa kehittää itseään sekä olla mukana kehittämässä koko pelastusalaa. Pystyn suosittelemaan Pelastusopistoa työpaikkana hyvillä mielin. Olen viihtynyt erinomaisesti ja näen itseni täällä tulevaisuudessakin töissä, Samuli päättää.