Miehittämätön ilmailu kehittyy nopeasti, ja laitteiden mahdollisuuksista opitaan jatkuvasti lisää. Pelastustoimi lähti takamatkalta hyödyntämään droneja toiminnassaan, ja kehityksessä on hyödynnetty muilta viranomaisilta saatuja oppeja. Haasteita dronejen käyttöön pelastustoiminnassa luovat aikakriittisyys, koulutus ja yhdenmukaisuus. Tällaiseen tulokseen tultiin Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hankkeen selvityksessä, jossa kartoitettiin miehittämättömän ilmailun tilaa pelastustoimessa. Hankkeen tuloksia käsiteltiin loppuwebinaarissa perjantaina 15.3. Webinaaritallenne on katsottavissa kahden viikon ajan täältä: Loppuwebinaaritallenne.
Aikakriittisyys ominaista pelastustoimen UAS-toiminnassa
Suurimpana erona muiden viranomaisten jokapäiväiseen toimintaan on pelastustoiminnan aikakriittisyys, mikä luo oman haasteensa laitteiden käyttöön niin osaamisen kuin yleisen turvallisuuden näkökulmasta.
– Pelastustoimen tehtäviä ei voida suunnitella etukäteen kaikkiin tilanteisiin. Tehtäviä varten voidaan kuitenkin harjoitella erilaisissa ympäristöissä, jotta UAS-toiminta olisi turvallisempaa ja tehokkaampaa, kertoo suunnittelija Timo Ikonen.
Hälytyksen tullessa pelastustoiminnan tai tilannepaikan johtaja päättää, onko dronesta hyötyä tehtävällä. Ympäristöstä ja tehtävästä riippuen tehtävä voi olla matalan riskin toimintaa, jolloin lennätys on suoraviivaista. Mikäli dronen käyttö tapahtuu esimerkiksi UAS-ilmatilavyöhykkeillä tai näköyhteyden ulkopuolella, tarvitaan lennätyksen valmisteluun hieman enemmän aikaa ja ilmatoiminnan turvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Uusia koulutuksia dronejen käytön hyödyistä ja haastavista UAS-toiminnan tilanteista
Hankkeessa kehitettiin pelastustoiminnan ja tilannepaikan johtajien UAS-koulutus, jotta johtajilla on ajantasainen tieto dronejen käytön hyödyistä pelastustoiminnassa. Kurssin on tammikuun loppuun mennessä suorittanut lähes 90 henkilöä.
Pelastusopistolla valmistellaan UAS-jatkokoulutusta, jossa keskitytään haastavimpiin UAS-toiminnan tilanteisiin kauko-ohjaajan näkökulmasta. Ensimmäinen koulutus pidetään elokuussa 2024, ja jatkossa koulutus on tarkoitus pitää kerran tai kahdesti vuodessa.
Yhteiset toimintamallit viranomaisyhteistyön ilmatoimintaan
Hankkeessa luotiin viranomaisten yhteinen ilmatoiminnan koordinoinnin koulutusmateriaali, jonka avulla eri viranomaiset voivat toimia droneilla yhteisellä toimintamallilla. Poliisiammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin myös ensimmäinen viranomaisten UAS-seminaari, joka kokosi yhteen viranomaiset ja viranomaistoimintaan kiinteästi liittyvät tahot. Tilaisuuden myötä eri toimijoiden tarpeet ja toiveet tulivat kuulluksi.
Tulevaisuuden haasteena eri toimijoiden yhteensovittaminen
UAS-toiminnan tulevaisuuden haasteena on useiden eri toimijoiden yhteensovittaminen, kun mukana on sekä miehitettyä että miehittämätöntä ilmailua.
– Toiminnan yhteensovittamista edesauttaa mahdollisimman yhdenmukaiset toimintamallit toimialalla ja eri viranomaisten kesken. Yhteensovittamisen pohjatyölle on jatkossakin selkeä tarve, korostaa suunnittelija Kimmo Rytkönen.
Hankkeen loppuraportti on saatavilla seuraavasta linkistä: Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä MiPeVi-hankkeen loppuraportti
Lisätietoa MiPeVi-hankkeesta ja pelastustoimen UAS-toiminnasta:
Timo Ikonen
Suunnittelija, projektipäällikkö
Puh. 029 545 3663
timo.ikonen@pelastusopisto.fi
Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
Puh. 029 545 3498
kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi
