Pelastustoimen tehtävänä on ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaaminen. Tehtäväkenttä on laaja, joten siinä onnistumisen arvioinnin ei tulisikaan olla pelkkää turvallisuuskoulutusten tai toimintavalmiusaikojen toteuman seurantaa. Yhä enemmän keskustellaan siitä, kuinka pelastusala onnistuu tuottamaan laajempaa hyötyä hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle – siis kuinka vaikuttavaa sen toiminta on.
Vaikuttavuudella tarkoitetaan yleensä tavoitteellisesta toiminnasta yksilölle tai yhteiskunnalle syntyvää keskipitkän tai pitkän aikavälin hyötyä. Pelastusalalla se kattaa luonnollisesti tuloksellisen suoriutumisen lakisääteisistä ja välttämättömistä tehtävistä, mutta myös esimerkiksi resurssien suuntaamisen tehokkaasti. Käytännössä pelastusalan vaikuttavuus voi näkyä monin tavoin, kuten ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisena, taloudellisina säästöinä, luottamuksen vahvistumisena, ihmishenkien pelastamisena, ympäristön suojelemisena, alan tutkimuksen tuottamina turvallisuusinnovaatioina tai omatoimisen varautumisen lisääntymisenä.
Vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää sen mittaamista, mikä koetaan usein haastavaksi. Vaikuttavuus todentuu yleensä viiveellä, minkä lisäksi usein monimutkaisten vaikutusketjujen ja pelastustoimen ulkopuolisten, tilanteissa mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on haasteellista. Myös onnettomuuksien vaikea ennustettavuus hankaloittaa resurssien kohdentamista. Siitä huolimatta vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä, ja hyvinvointialueiden pelastustoimelle se on lakisääteinen velvollisuus.
Pelastusalalla ei ole tähän mennessä tutkittu tai määritelty vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden mittareita kattavasti kokonaisuutena. 1.5.2024 käynnistynyt Pelastusopiston ja sisäministeriön yhteinen Pelastustoimen vaikuttavuus -esiselvityshanke ottaakin nyt yhden askeleen kohti vaikuttavuusperustaista tiedolla johtamista pelastusalalla. Se luo katsauksen vaikuttavuuden mittaamisen nykytilaan ja laatii suunnitelman sen kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa alan yhteistä ymmärrystä vaikuttavuudesta ja luoda pohjaa vaikuttavuusperustaiselle ja arviointia tehokkaasti hyödyntävälle toimintakulttuurille.
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi on tärkeää pelastusalalla?
Vaikuttavuuden mittaaminen tukee pelastusalaa päätöksenteossa. Se auttaa tunnistamaan toimivat ratkaisut, suuntaamaan resursseja ja kehittämään toimintaa läpinäkyvämmin ja luotettavammin. Mittaaminen voi keskittyä toteutuneisiin toimenpiteisiin, nykytilanteeseen tai tulevaisuuden haasteisiin: tieto toteumasta tukee tulevien päätösten tekoa, nykytilan arviointi auttaa resurssien kohdentamisessa ja ennakointi suuntaa pitkän aikavälin toimia.
Mittaamisen tulokset voivat antaa kehotteen vahvistaa joitain toimintoja, luopua toisista tai tarvittaessa tarkistaa myös tavoitteita. Jos esimerkiksi huomataan, että jokin kampanja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen toivotulla tavalla, voimme suunnata resursseja sen toteutukseen. Jos taas toivottuja tuloksia ei synny, tekemistä voidaan muokata tai resursseja siirtää toisaalle.
Vaikuttavuuden mittaaminen voi avata ovia uudelle ymmärrykselle, joka johtaa lopulta laadukkaampiin, tehokkaampiin ja turvallisempiin toimintatapoihin. Vaikuttavuuden todentaminen ja näkyväksi tekeminen voivat myös parantaa mainetta ja lisätä alan houkuttelevuutta.
Mitä vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää pelastusalalta?
Tulokselliseen vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan toimintaympäristön muutostarpeiden tunnistamista, asiakaskeskeistä vaikuttavuustavoitteiden määrittelyä sekä tavoitteisiin pohjaavaa toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä eri ryhmien kanssa. Lisäksi tarpeen ovat yhteiset toimintamallit, tietovarannot ja selkeät mittarit arvioinnin toteutukseen. Asiakasymmärryksen lisäämiseksi on kerättävä ajantasaista, kattavaa ja päivittyvää tietoa eri ryhmien odotuksista ja tarpeista.
Lopulta tärkeää olisi omaksua vaikuttavuusperustainen johtaminen ja toimintakulttuuri, jossa vaikuttavuuden arviointi kytkeytyy osaksi kaikkea tekemistä. Tämä edellyttää rakenteita, resursseja ja osaamista, mutta myös halua jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen.
Vähemmän on enemmän ja yksinkertainen kaunista – myös vaikuttavuuden mittaamisessa
Elämme mittaamisen aikakautta, jolloin on olemassa myös vaara sortua mittaamiseen sen itsensä vuoksi. Datan kerääminen tai mittaaminen ei tulisikaan olla itseisarvo, vaan sen tulisi tukea organisaation strategiaa. Tietoa on saatavilla rajattomasti ja tiedonkeruun mahdollisuudet ovat loputtomat. Mutta mikä tieto on lopulta relevanttia toiminnan kehittämisen näkökulmasta?
Lähtökohtaisesti kannattaa kerätä vain sellaista dataa, joka auttaa tekemään asioita paremmin. Myös datan keruu ja analyysi tulisi saattaa mahdollisimman yksinkertaiseksi ja huomioida myös automatisaation ja tekoälyn mahdollisuudet sen tehostamisessa.
Mittarien laatu on tärkeämpää kuin määrä. On parempi valita selkeät, käytännönläheiset ja helposti käyttöönotettavat mittarit, jotka luotettavasti kertovat tavoitteiden toteutumisesta. Mittarit tulee valita tavoitteiden mukaan ja niiden toimivuutta on hyvä arvioida säännöllisesti ja tarvittaessa päivittää.
Kohti vaikuttavuusperustaista johtamista ja toiminnan kehittämistä
Pelkkä datankeruu tai toimivatkaan mittarit eivät vielä tee autuaaksi. Lopulta olennaista on, mitä kerätyllä mittaustiedolla tehdään. Mittaustulokset muuttuvat arviointitiedoksi, kun niitä verrataan tavoitteisiin ja hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä. Arviointitiedon tuominen käytäntöön edellyttää myös sitä, että vaikuttavuusperustainen toimintakulttuuri on aidosti jaettu.
Tuloksellinen vaikuttavuuden mittaaminen ei ole pelastusalalle hokkuspokkus-temppu, vaan se vaatii pitkäjänteistä yhdessä tekemistä, keskustelua ja sitoutumista. On tärkeää, että sekä pelastusalan johto ja henkilöstö että verkostot ovat mukana yhteisten tavoitteiden määrittelyssä ja haluavat kehittyä jatkuvasti. Mittaamisen hyötyjä on myös hyvä tehdä aika ajoin näkyväksi: yhteiseen vaikuttavuusperustaiseen toimintakulttuuriin on helpompi sitoutua, jos näkee, miten se tuottaa arvoa eri ryhmille.
Vaikuttavuuden mittaamisen ei tarvitse olla rakettitiedettä ja liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin. Jo muutama yhteisesti sovittu olennainen vaikuttavuustavoite, niille sopivat mittarit sekä jaettu tiedonkeruun ja -hallinnan toimintamalli auttavat alkuun. Yhteiskunnallinenkin vaikuttavuus lähtee lopulta liikkeelle arjen yksittäisistä kohtaamisista ja teoista. Näin myös sen arviointiin kannattaa suhtautua kuin elefanttiin: sekin syödään pala kerrallaan.
Aino Harinen
Tutkija
Pelastustoimen vaikuttavuus -hanke
Pelastusopisto ja sisäministeriö toteuttavat Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshankkeen 1.5.2024–28.2.2025. Hankkeessa kartoitetaan pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaamisen nykytila ja tehdään suunnitelma sen kehittämiseksi. Nykytilaa kartoitetaan pelastuslaitoksille suunnatulla kyselyllä sekä avoimissa työpajoissa ja verkkopohjaisessa Delfoi-paneelissa. Yhteistä ymmärrystä vaikuttavuudesta ja sen mittaamisen merkityksestä vahvistetaan sekä näkemyksiä mittaamisen kehittämistarpeista kerätään hankkeen kohtaamisissa. Hanke kutsuukin kaikki teemasta kiinnostuneet mukaan keskustelemaan ja kehittämään pelastusalan palveluiden vaikuttavuuden mittaamista. Työpajojen ohjelmat on julkaistu ja ilmoittautuminen avoinna hankkeen verkkosivulla.
