Pelastusopiston LION-hankkeessa on saatu haastattelut ja yritysvierailut lähes valmiiksi. Haastatteluihin ja vierailuihin pyydetyistä yrityksistä 73 % ja pelastuslaitoksista 38 % osallistui tutkimukseen. Nämä luvut tulevat hieman muuttumaan tutkimuksen edetessä.
Pelastuslaitoksille tehdyn haastattelun perusteella voidaan todeta, että litiumioniakkupalojen aiheuttamia ongelmia on mietitty kaikilla laitoksilla, ja osa laitoksista on hankkinut sammutusvälineitä pääosin autopalojen varalle.
Tuloksista voidaan havaita myös, että litiumioniakkuihin liittyviä ohjeistuksia ei suurimmalla osalla laitoksista ole, joten ohjeistukselle on selkeästi tarvetta. Osa pelastuslaitoksista hyödyntää kumppanuusverkoston tekemiä energiavarastojen ja autojen latauspisteiden paloturvallisuusohjeita neuvonnassa.
Teollisuuden kohdalla varautuminen on hyvin vaihtelevaa. Osalla akkuteollisuuden toimijoista varautuminen on viety mahdollisimman pitkälle, ja osalla asiasta on vasta keskusteltu. Yhtenä ongelmana teollisuuden varautumisessa on oikean tiedon löytäminen. Tutkimuksen aikana on havaittu, että tietoa on valtavasti saatavilla, mutta sen soveltaminen omaan ympäristöön on hankalaa.
Suurimman paloriskin aiheuttavat pienemmät akut
Kansainvälisesti kerätyn tiedon perusteella on havaittu, että autopalot, joihin media monesti keskittyy, eivät ole suurin riski litiumioniakkulaitteita käytettäessä. Suurimman riskin aiheuttavat pienemmät akut, joita käytetään muun muassa polkupyörissä, skuuteissa ja työkaluissa.
Maailmassa on noin 40 miljoonaa sähköautoa (viime vuonna rekisteröitiin 14 miljoonaa), joista viimeisen neljän vuoden aikana on palanut 511 autoa. Suomessa tänä aikana on sattunut kuusi autopaloa, joissa akku on ollut mukana palossa.
Vastaavasti vuonna 2023 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana henkilökohtaisilla sähköajoneuvoilla sattuneita onnettomuuksia oli koko maailmassa yli 500, joista henkilövahinkoja sattui 138 onnettomuudessa. Vakavia loukkaantumisia oli 36. Suomessa vertailukelpoisia lukuja ei ole saatavilla.
Varautumisessa huomioitava myös kaasujen muodostuminen
Tutkimuksen tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että itse akkupalon lisäksi varautumisessa on erittäin tärkeää ottaa huomioon kaasujen voimakas muodostuminen, joka luo tietyssä ympäristössä isomman riskin kuin itse akkupalo.
Kaasujen voimakas muodostuminen nostaa myrkyllisten aineiden pitoisuudet nopeasti hyvin korkealle, ja hengitettynä tai ihokosketuksessa ne aiheuttavat pysyviä vaurioita. Kaasujen muodostuminen voi myös aiheuttaa suljetussa tilassa räjähdyksen tai avoimessa tilassa leimahduksen.
Todettakoon kuitenkin lopuksi, että litiumioniakut ovat oikein käytettynä pääsääntöisesti turvallisia.
Jari Mikkonen
Tutkija
LION-hanke
Palosuojelurahaston rahoittama Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet -hanke (LION) luo pelastuslaitoksille ja teollisuudelle litiumioniakkupaloja koskevat palo- ja työturvallisuusohjeistukset. Hankkeessa kartoitetaan osaamista, kehitetään suojavarusteita ja sammutustekniikoita sekä laaditaan turvallisuusohjeita akkujen elinkaaren eri vaiheisiin. Tavoitteena on varmistaa yhtenäiset ja ajantasaiset käytännöt litiumioniakkujen käsittelyssä.
