Olen käsitellyt tilannejohtamisen erilaisia malleja aiemmin muun muassa Pelastustiedon artikkelissa 4.11.2019 Erilaisia johtamismalleja Suomessa – etäjohtaminen lisääntynyt pelastustoiminnassa. Tämän jälkeen pelastustoiminta on kehittynyt ja olemme saaneet näistä asioista kokemusta. Sähköiset järjestelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa johtamistoiminnassa. Lainsäädännön päivitykset ja uudet säädökset ovat tuoneet esille tarpeen kehittää uusia malleja ja vahvistaa aiempia malleja pelastustoiminnan johtamiseen.
Yhteinen käsitys onnettomuustilanteen aikaisesta johtamisesta on keskeinen edellytys pelastustoiminnan onnistumiselle. Pelastustoiminnan johtaminen sekä yhteistyö onnettomuustilanteen aikana mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen tuloksekkaammin, jos johtamisessa käytetyt toimintamallit ovat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteneväiset.
Johtamiseen kuuluvat muun muassa tietojen kerääminen, tilanneymmärrys sekä tilannekuvan ylläpitäminen, analysointi ja jakaminen. Lisäksi tehtävänä on valmiuden ylläpitäminen sekä pelastustoiminnan johtaminen ja sen tukeminen.
Pelastustoiminnan muodostelman suorituskyky, tuloksellisuus ja henkilöstön osaaminen ovat yhteydessä hyvään johtamiseen. Johtamisen kehittämisellä ja oikean toimintamallin valinnalla voidaan saavuttaa erilaisia hyötyjä onnettomuustilanteessa.
Aikaisempien rinnalle tarvitaan uudenlaisia johtamismalleja, joita on harjoiteltu, ja valittava niistä malli, joka sopii parhaiten tilanteeseen. Aikaisempia mallejakaan ei kannata unohtaa, vaan on valittava parhaiten sopiva malli tilannekohtaisesti.
Pidempään pelastustoiminnan johtajana työskenteleville uusien käytäntöjen ja uusien johtamismallien huomioiminen ja hyväksyminen eivät tapahdu hetkessä. Jokainen käyttää osaamisensa tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
”Älä tee sitä, mikä ei toimi, vaan sitä, mikä toimii.” (Ristikangas, Marja-Riitta & Ristikangas, Vesa 2010)
Etäjohtamisen määritelmä: Pelastustoiminnan etäjohtaminen tarkoittaa johtamisjärjestelyä, jossa toimivaltainen pelastusviranomainen tukee ja johtaa pelastustoimintaa video- ja/tai viestiyhteyden sekä muiden teknisten apuvälineiden avulla johtopaikastaan. Pelastustoiminnan etäjohtamisessa toimivaltainen pelastusviranomainen toimii pelastustoiminnan johtajana, vaikka hän ei fyysisesti ole onnettomuuspaikalla. Pelastustoiminnan etäjohtaminen edellyttää aina tilannepaikan johtajan nimeämistä. (Hyvönen Eemu, 2019)
Seuraavaksi käsittelen erilaisia tilannejohtamisen malleja pelastustoiminnan johtamisessa. Aluksi käsittelen mallia, jossa pelastustoiminnanjohtaja menee onnettomuuskohteeseen, ja toisena kokonaisuutena etäjohtamisen malleja.
Johtaminen kohteessa
Perinteinen tapa on, että onnettomuustilannetta johdetaan onnettomuuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Tämän tavan toinen versio on, että suurissa tehtävissä pelastustoiminnan johtaja on kohteessa ja perustaa johtopaikan johtoautoon ja muodostaa esikunnan. Jos henkilöt ovat sijoittuneet eri paikkoihin, pelastustoiminnan johtaja tekee hajautetun esikunnan perustamispäätöksen, ja operaatiopäällikkö sekä tilannepäällikkö perustavat työskentelypaikan esimerkiksi pelastustoiminnan johtokeskukseen, johtoautoon tai muuhun sopivaan paikkaan ja ottavat videoyhteyden keskenään sekä muut tarvittavat yhteydet toimintamallin mukaisesti. Kaikki henkilöt toimivat fyysisesti eri paikoissa.
Etäjohtaminen: Tilannepaikan johtaminen
Toinen tapa on etäjohtaminen, jossa pelastustoimintaa johdetaan matkan aikana ajoneuvosta, ja päästyään onnettomuuspaikalle pelastustoiminnanjohtaja alkaa johtamaan onnettomuustilannetta onnettomuuspaikalta käsin. Tässä mallissa olisi hyvä olla käytettävissä ajoneuvon kuljettaja. Tilanteessa on voitu nimetä tilannepaikanjohtaja, joka johtaa tilannetta siihen saakka, kunnes pelastustoiminnan johtaja on onnettomuuspaikalla.
Etäjohtamismallissa on mahdollista myös, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde heti onnettomuuspaikalle, vaan sitten kun on saanut alkutoimet hallitusti käyntiin. Hän nimeää tilannepaikanjohtajan onnettomuuspaikalle siksi aikaa, kunnes itse saapuu paikalle.
On myös mahdollista, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde lainkaan onnettomuuspaikalle, vaan nimeää tilannepaikanjohtajan onnettomuuspaikalle. Pelastustoiminnan johtaja perustaa johtopaikan esimerkiksi pelastustoiminnan johtokeskukseen, johtoautoon tai muuhun sopivaan paikkaan.
Etäjohtaminen: yleisjohtaminen ja pelastusmuodostelman johtaminen
Kolmas tapa on, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde onnettomuuspaikalle, vaan nimeää pelastusmuodostelman johtajan ja toimii itse pelastustoiminnan johtajana yleisjohtajan roolissa huolehtien muun muassa kokonaistilanteen johtamisesta, tiedottamisesta, valmiussiirroista ja viranomaisyhteistyöstä. Pelastusmuodostelman johtajan määrittäminen koskee vain suuria, pitkäkestoisia ja laajoja onnettomuustilanteita, keskisuurissa tehtävissä käytetään tilannepaikanjohtajuutta. Tämä malli on uudentyyppinen tapa ajatella pelastustoiminnan johtamista. Tässä mallissa saadaan johdettavien määrä pidettyä hallittavana ja toiminnan tehokkuus säilyy. Esikunta voi työskennellä pelastustoiminnan johtajan tukena joko samassa johtopaikassa tai hajautetun mallin mukaisesti eri työskentelypisteissä.
Johtamistavoissa kaksi ja kolme on kyseessä etäjohtaminen.
Pelastustoiminnan johtamisen yhteisesti hyväksytyt ja käytetyt mallit ovat keskeinen osa onnistunutta pelastustoimintaa onnettomuustilanteessa.
Lähteet:
Hakkarainen, Mikko 2019: Etäjohtaminen poliisin työssä, Valmentavan johtamisen hyödyntäminen yleispoliisitoiminnan etäjohtamisessa, Poliisiammattikorkeakoulu.
Honkanen, Matti 2019: Erilaisia johtamismalleja Suomessa, luentomateriaali, Pelastusopisto.
Honkanen, Matti 2024: Erilaisia tilannejohtamismalleja Suomessa, luentomateriaali, Pelastusopisto.
Hyvönen, Eemu 2019: Pelastustoiminnan etäjohtamisen perusteet, opinnäytetyö, Pelastusopisto.
Ristikangas, Marja-Riitta & Ristikangas, Vesa 2010: Valmentava johtajuus. Helsinki, Alma Talent.
Matti Honkanen
Yliopettaja
Pelastustoiminnan johtaminen