Hola Valencia, EENA2024
Moni varmasti otsikkoa lukiessaan mietti, että mikä EENA? Kyseessä on Euroopan hätänumerojärjestö (European Emergency Number Association), joka on turvallisuusalalla toimiva maailmanlaajuinen kolmannen sektorin organisaatio. Järjestöllä on jäseniä yli 80 maassa. Itse olen ollut mukana EENAn toiminnassa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Mielestäni nykyisellään ei ole mahdollisuuksia jättäytyä pois hätäkeskustoiminnan globaalin yhteistyön suurimmasta verkostosta.
Minulla oli hieno tilaisuus osallistua vuosittaiseen EENAn seminaariin, joka pidettiin tänä vuonna Valenciassa Espanjassa. Tälläkin tapahtumalla on pitkät perinteet, olihan tämä jo 25. seminaari. Minulle tämä oli ensimmäinen kerta seminaarissa, ja pääsin heti pitämään alustusta hätäkeskuspäivystäjien koulutuksesta. Olin erittäin tyytyväinen, että tämä teema otettiin mukaan seminaarin ohjelmaan (toki itse sitä esitin ohjelmaan). Tulevina vuosina pyrin edesauttamaan, että se pysyy siellä jatkossakin.
Kolmipäiväinen seminaari ja turvallisuusalojen toimintaa esittelevä näyttely Valencian messukeskuksessa kokosivat yli tuhat rekisteröitynyttä osallistujaa. Ensikertalaisena voin sanoa olevani vaikuttunut tapahtuman monipuolisuudesta ja niistä lukuisista keskusteluista sekä ajatustenvaihdosta, joita käytiin. Ihmisen voi jälleen kerran todeta olevan sosiaalinen olento, joka kaipaa kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä. Tämän kuulin monen toimijan suusta.
Tulevaisuuden visioita sekä arjessa jaksamista
Seminaarin aiheet olivat monipuolisia, mutta pari kokonaisuutta voisin mainita tässä yhteydessä: uuden teknologian mahdollisuudet (niin kutsuttu uuden sukupolven 112, NG112) sekä mielenterveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen liittyvät teemat. Pääsin seuraamaan molempiin liittyviä esityksiä sekä keskusteluita. Tulevaisuuden näkymät ovat kyllä mielenkiintoisia, ja teknologian kehittyminen avaa meille uusia portteja. Toisaalta teknologialle ei pidä antaa liian suurta valtaa eikä luottaa siihen sataprosenttisesti. Varautumisesta puhuneelta kuultiin virkistävän ymmärrettävä kommentti: ”Pitäkää huolta, että kriittisistä suunnitelmista on aina ajan tasalla olevat versiot myös paperilla”.
Itseäni ilahdutti päivystäjien psyykkisen jaksamisen ja koulutuksen esille nostaminen muutamassakin yhteydessä. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että työ on henkisesti todella kuormittavaa. Mutta tämän kuorman hallintaan tai käsittelyyn ei välttämättä ole työkaluja. Asiaan on toki herätty ja tähänkin kehitetään eri työkaluja. Esimerkiksi Romaniassa on luotu psyykkisen jaksamisen itsearviointityökalua ja tukimuotoja. Paljon työtä on kuitenkin vielä tekemättä, Yhdysvalloissa koulutuksen puute oli yhden puhujan mukaan suurin syy irtisanoutumisiin.
Kyllä kannatti!
Seminaaripäivät olivat tiiviitä ja pitkiä, pitivät sisällään paljon tietoa sekä kohtaamisia. Mutta voin varauksetta todeta matkani olleen Pelastusopiston näkökulmasta kannattava. Nyt jokainen esitykseni kuullut tietää meistä enemmän, ja mikä tärkeintä, minä tiedän monesta asiasta enemmän. Tämä voi poikia myöhempiä yhteydenottoja ja jopa yhteistyöprojekteja.
Seuraava seminaari järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Toivottavasti näemme paljon suomalaisia turvallisuusalan toimijoita Helsingissä Messukeskuksessa 9.‒11.4.2025. Yhteistyössä on voimaa ja maailmanlaajuisessa yhteistyössä sitä vasta onkin.
Toni Alatalo
Opettaja
Hätäkeskustiimi
