Viranomaisyhteistyön kehittäminen miehittämättömässä ilmailussa (UAS) alkoi hankkeessamme syksyn 2022 aikana. Luomme yhdessä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa yhteiset toimintamallit ja ohjeet moniviranomaistehtäville miehittämättömässä ilmailussa. Viranomaiset pystyvät tulevaisuudessa toimimaan yhteisillä toimintamalleilla turvallisesti tehtävillä, ja antamaan tukea toiselle viranomaiselle omilla UAS-laitteillaan.
Pelastustoimella oli vuoden 2022 aikana yhteensä noin 300 operatiivista tehtävää, joissa käytettiin UAS-järjestelmiä toiminnan tukena. Virka-apua tai yhteistehtäviä näistä oli Pronto-tilastojen mukaan 9, joihin lukeutui muun muassa kadonneen etsintä vesistöstä, maastosta ja henkilöiden etsintä korkeiden rakennusten katoilta.
Poliisi puolestaan lensi vuonna 2022 yli 4000 operatiivista poliisitehtäviin liittyvää lentoa. Operatiivisten lentojen lisäksi tehtiin lähes yhtä paljon harjoitteluun ja testaamiseen liittyviä lentoja. Huomionarvoista on, että tilastollisesti yksi lentotehtävä voi kestää muutamasta minuutista kokonaiseen päivään. Siksi myös lentotunnit tilastoidaan. Vuonna 2022 kertyi kaikkiaan n. 3060 lentotuntia.
Poliisi käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia kaikessa toiminnassa, jossa niistä voidaan olettaa olevan hyötyä. Erilaiset etsinnät ovat nykyään yleisin käyttötapaus. Toiseksi yleisintä on dokumentointi ja kolmanneksi yleisintä tilannekuvan välittäminen.
Rajavartiolaitoksessa puolestaan tehtiin vuonna 2022 noin 1200 operatiivista rajaturvallisuustehtäviin liittyvää lennätystä. Operatiivisten lennätysten lisäksi tehtiin 800 harjoitteluun ja testaamiseen liittyviä lennätystä. Lennätystoiminnasta kertyi vuonna 2022 yhteensä n. 900 lentotuntia.
Yhteiset toimintamallit mahdollistavat useamman dronen käytön
Kuvitellaan seuraavanlainen tilanne, jossa luonnostaan työskennellään yli viranomaisrajojen:
Ison veneen kuljettaja saa sairauskohtauksen, ja vene ajautuu vauhdilla karikon kautta saareen. Merivartiosto saapuu kohteeseen ensimmäisenä ja havaitsee huviveneen syttyneen palamaan. Yksi veneessä ollut henkilö on kateissa.
Merivartiosto ryhtyy pelastus- ja tiedustelutoimiin, sillä kohteeseen saapuu pian pelastuslaitoksen ja poliisin aluksia. Pelastuslaitoksen ottaessa sammutustehtävän vastuun ryhtyy merivartiosto etsimään poliisin kanssa kadonnutta henkilöä vedestä droneilla ja veneillä. Droneille sovitaan korkeusporrastus, ja merivartiosto vastaa ilmatoiminnan koordinoinnista.
Henkilön etsinnän aikana pelastustoimi tarkastaa omalla UAS-laitteellaan mahdollisen öljyvuodon laajuuden saaren rannan läheisyydessä pysyen itse laitteellaan saaren päällä ilmatoiminnan koordinaattorin ohjeiden mukaan. Poliisi löytää dronetiedustelun avulla kadonneen henkilön saaren sisäosista loukkaantumattomana. Pelastustoimelle ei synny öljyntorjuntatehtävää onnettomuuden jälkitehtävänä drone tiedustelun perusteella havaitun öljymäärän vähäisyyden vuoksi.
Ilman yhteistä UAS-toimintamallia viranomaisten välillä eivät kaikki viranomaiset välttämättä pystyisi käyttämään tässä tapauksessa tehokkainta työkalua, dronea.
Yhteistyöllä saavutetaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia
Keräämme hankkeessamme tietoa eri viranomaisten miehittämättömän ilmailun kokemuksista ja hyvistä käytänteistä. Jakamalla tietoa ja kokemuksia saamme kehitettyä UAS-toimintaa nykyistä tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Yhteistyöllä saadaan tietoa jo käytössä olevista UAS-laitteista sekä niiden soveltuvuudesta kullekin viranomaiselle.
Yhteiset toimintamallit mahdollistavat muiden viranomaisten UAS-laitteistojen ja osaamisen hyödyntämisen tilanteiden niin vaatiessa eri puolella Suomea, kun jokainen yhteistyöviranomainen tietää miten toimia. Yhteistyöllä luodaan myös edellytykset toimia useammalla UAS-laitteella tilanteissa, jossa vaaditaan miehittämättömän ilmailun koordinoimista valtion miehittämättömän ilmailun määräyksen mukaisesti.
Jaetulla ajantasaisella koulutusmateriaalilla yhteistä kyvykkyyttä yli viranomaisrajojen
Pelastustoimen, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteinen ilmatilan koordinaatioon liittyvä koulutus yhtenäistää toimintamallit yli toimirajojen. Tämä on erityisen tärkeää UAS-toiminnassa, jossa yksittäisen kauko-ohjaajan kokemukset asian parissa voivat olla harvassa. Koska miehittämätön ilmailu kehittyy paitsi tekniikan, myös lainsäädännön puolelta nopeasti, otetaan muutostenhallinta ja materiaalin päivittäminen olennaiseksi osaksi koulutusmateriaalia.
Timo Ikonen
Suunnittelija, Projektipäällikkö, MiPeVi-hanke
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut
Kimmo Rytkönen
Suunnittelija, MiPeVi-hanke
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut
Palosuojelurahaston rahoittama Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hanke rakentaa viranomaisten välistä yhteistyötä UAS-toiminnassa. Yhteistoiminnan ja vuoropuhelun avulla kehitetään pelastustoimen UAS-koulutusta vastaamaan nykyhetken vaatimuksia. Pelastustoimen kentältä nousseita näkemyksiä ja kokemuksia jalostetaan niin teoria- kuin käytännön UAS-koulutukseen. Pelastustoiminnan johtajille luodaan verkkokoulutus UAS-toimintaan liittyen, jotta ymmärrys UAS-laitteiden käyttömahdollisuuksista kasvaisi ja ymmärrys UAS-toimintaan liittyvään lainsäädäntöön kasvaisi. Hankkeen aikana päivitetään olemassa oleva UAS-peruskoulutus vastaamaan voimassa olevia määräyksiä.
