Ensihoitotiimin yliopettaja Pertti Laitisella on pitkä työura takana, ja vuoden lopussa häämöttävät ansaitut eläkepäivät. Työt alkoivat 1980-luvulla sairaankuljetuksen tehtävissä, ja vuosia Pelastusopistollakin on kertynyt 15 vuotta. Vuodet ovat antaneet laajan näkymän ja monenlaisia kokemuksia terveydenhuollon eri tehtävistä.
– Valmistuin vuonna 1979 lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi, silloinhan puhuttiin sairaankuljetuksesta. Ensihoidossa aloitin päätoimisesti 1990-luvun loppupuolella. Sitä ennen toimin sairaaloissa toimenpideyksiköissä, teholla ja leikkaussaleissa lääkintävahtimestarina ja sairaanhoitajana. Sairaankuljetusta tein lisätyönä koko ajan.
Koulutuksesta on aina hyötyä
Pelastusopistolla Laitinen aloitti työt vuonna 2008. Alkuvaiheen sijaisuudet vaihtuivat vuosien edetessä opettajan, vanhemman opettajan ja yliopettajan paikkaan. Pelastusopisto tuli alkujaan tutuksi järjestettyjen ensihoitopäivien ja koulutusten myötä. Useampia terveydenhuollon tutkintoja ja koulutuksia käyneenä Laitinen kannustaa kouluttautumiseen.
– Olen aina suhtautunut myönteisesti lisäkouluttautumiseen, ja näen että kaikista niistä on ollut hyötyä myös nykyisissä tehtävissäni. Olen yltiöoptimisti, uskon koulutuksen voimaan.
Resurssit Pelastusopistolla ovat valtavan hyvät
Laitisen mielestä moni asia on Pelastusopistolla hyvin. Opetus, opetusvälineet sekä opetuksen tukeminen saavat Laitiselta kiitosta.
– Opettajaa tuetaan täällä äärimmäisen hyvin. Lisäksi opetusvälineet ovat mielestäni ylivertaiset moneen muuhun paikkaan verrattuna. Opetuksen kohdalla on loistavaa, että Pelastusopistolla pystytään opettamaan pienryhmässä, ja että opetus on pystytty pitämään käytännönläheisenä.
Laitinen haluaa nostaa esille myös työkaverit.
– Täällä on hyvä ilmapiiri, työyhteisö on hyvä ja työkaverit mukavia. Jos mietitään kokonaisuutena, niin ihan loistava paikka on olla täällä töissä.
Muutoksia tapahtunut myös ensihoitoalalla
Muun muassa johtaminen ja johtamisen apuvälineet niin ensihoidossa kuin pelastustoimessa ovat menneet Laitisen mukaan huimasti eteenpäin ja menevät koko ajan. Menetelmät myös muuttuvat.
– Kun aloittelin sairaankuljetusta, välttämättömiä hoitotoimenpiteitä tehtiin, mutta tärkeää oli saada potilas nopeasti sairaalaan. Sitten tuli ensihoito, jolloin potilas hoidettiinkin jo kohteessa.
Ensihoidon tehtäväkenttä on myös laajentunut.
– Kun päivystyspisteet ovat terveydenhuollossa ruuhkautuneet, on ensihoidolle alettu siirtämään tehtäviä, jotta ihmisen ei tarvitsisi tulla päivystykseen. Tämä on haasteellista opetuksen kannalta. Lähihoitajat lukevat perustason ensihoitajaksi kolme vuotta, kun taas meillä ensihoitoa opetetaan vajaat puoli vuotta.
Sykähdyttäviä hetkiä vuosien varrelta
Muun muassa eräs koulutusreissu on jäänyt työuralta Laitisen mieleen.
– Kerran ensihoitoon erikoistuvia pohjoismaisia lääkäreitä kävi täällä, kävimme heidän kanssaan synnytystä läpi kentällä yhdessä kätilön kanssa. Pääsimme opettamaan Norjan kopterilääkäreille asioita, joita ei heidän koulutuksessaan käydä läpi. Se tuntui mukavalta.
Opiskelijoiden kehittymisen seuraaminen on myös ollut Laitiselle palkitsevaa.
– Kun näkee, että oppi menee perille ja opiskelijat oivaltavat itse, niin kyllä ne ovat niitä parhaita hetkiä. Kun tietää, että kyseessä on niinkin vaativa työ ja lyhyt koulutusaika.
Luonto ja läheiset vastapainona työlle
Laitinen tiedostaa harrastusten ja muun kuin työelämän merkityksen jaksamiselle ja hyvinvoinnille.
– Tykkään talvesta, ja umpihankihiihto on todella mukavaa. Tykkään myös puutöistä. 6–7 vuotta sitten ostin sorvin ja olen alkanut opettelemaan sorvaamista. Olen joka kesä käynyt sorvauskurssilla, ja kesällä on mökillä tilaa opetella. Sienestän myös aika paljon.
– Sitten tietenkin lastenlapset, heidän kanssaan on mukava touhuta ja tehdä asioita. Kun he ovat vielä niin eri-ikäisiä, niin erilaisia asioita touhutaan.
Eläkkeelle hyvillä fiiliksillä
Laitisen mielestä alan suunta on hyvä, vaikka kovasti on töitä.
– Ihan hyvät on fiilikset. Ainahan tietenkin ajattelee, että varmaan olisi voinut tehdä ja saada asioita eteenpäin enemmänkin, mutta täytyy olla armollinen itselleen.
Laitisen kevään suunnitelmiin kuuluu muun muassa lepoa ja Tahkolla laskettelua.
Ennakkoluulottomuutta opetukseen
Laitinen kannustaa tulevia opettajia monipuolisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen.
– Minäkin olen tullut aika iäkkäänä Pelastusopistolle. Olisi kiva, jos saataisiin nuorempia opettajia tänne. Uusilta opettajilta toivoisin monipuolisuutta, uusien opetusmenetelmien ja -tapojen haltuunottoa sekä ennakkoluulotonta testaamista ja kokeilemista.
25.4.2024 Pertin muistoa kunnioittaen, Pelastusopiston henkilökunta
