Lukukauden loppusuora on menossa ja kevään kiireet huipentuvat tutkintokoulutuksen osalta Pelastusopistolla päätösjuhlaan. Vaikka päätösjuhla on erityisesti valmistuvien hätäkeskustoiminnan ja pelastustoimen ammattilaisten juhla, on se samalla myös Pelastusopiston henkilöstölle ehkä se kaikkein antoisin päivä. Päätöspäivänä konkretisoituvat ylä- ja alamäet, tehty työ ja oppimisen mahdollistaminen siihen, kun pääsemme näkemään opiskelijoiden siirtymisen hätäkeskustoiminnan ja pelastustoimen uralle kasvaviksi ammattilaisiksi.
Valmistuvat hätäkeskuspäivystäjät, pelastajat, alipäällystö ja päällystö ovat tilanteessa, jossa voidaan sanoa olevan työntekijän markkinat. Työvoimapulasta kärsii moni toimiala, eikä pelastusala tee tähän poikkeusta. Työvoimapulaan vastataksemme meidän pitää kouluttaa pelastajia tulevina vuosina yli 1 000 enemmän kuin nykyisellä tahdilla koulutetaan. Tämä aiheutuu muun muassa pelastustoimeen kuuluvan henkilöstön varallaolojärjestelmien muutoksista sekä palvelutasopäätösten toteutumisen mahdollistumisesta.
Pelastusopisto kouluttaa hätäkeskustoiminnan ja pelastustoimen ammattilaiset laadukkaasti ja kustannustehokkaasti
Vastasimme kasvaneeseen hätäkeskuspäivystäjätarpeeseen nostamalla koulutuksen aloituspaikkoja sekä järjestämällä ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin vuosina 2021–2022. Ylimääräisen kurssin järjestäminen verrattain lyhyellä suunnittelun aikajänteellä toi omat haasteensa esimerkiksi henkilöstöresurssien ja majoituksen osalta, mutta joulukuussa 2022 valmistui yli 20 hätäkeskuspäivystäjää enemmän kuin normaalisti. Hyödynnämme ylimääräisen kurssin järjestämisestä saatuja oppeja nyt pelastajalisäyksen suunnittelussa.
Pelastajalisäyksen toteutuksessa meillä on edessä huomattavasti isompi ponnistus. Olemme jo nostaneet pelastajan koulutusohjelman opiskelijamäärää vuodesta 2021 alkaen: tällä hetkellä Pelastusopistossa opiskelee vuosittain 216 tulevaa pelastajaa aiemman 180 opiskelijan sijaan. Valmistuvia pelastajia on 144 henkilöä/vuosi, kun aiemmin se oli 120. Pelastajalisäyksen myötä tulemme kouluttamaan kaksinkertaisen määrän uusia pelastajia, kokonaismäärän ollen 288 pelastajaa vuodessa.
Olemme jo tehneet suunnitelmat ja osan valmistelevista toimenpiteistä tuon yli 1000 pelastajan lisämäärän kouluttamiseen. Tähän suunnittelutyöhön osallistuu Pelastusopiston henkilöstöä kaikilta vastuualueilta. Työtä tehdään niin osaamistavoitteiden, toteuttamissuunnitelmien, viestinnän, hankintojen kuin tietysti toimivien lukujärjestysten osalta. Voimme toteuttaa suunnittelemamme pelastajalisäyksen vain, jos saamme riittävän rahoituksen.
Alueellinen koulutus ei ole hyvä ratkaisu suureen koulutustarpeeseen
Julkisuudessa on ollut keskustelua eri alueiden halukkuudesta järjestää pelastajatutkintoa omalla alueellaan. Tarkastelimme tätä mahdollisuutta lisäyksen suunnittelun alkuvaiheessa, mutta emme pitäneet toteuttamista tarkoituksenmukaisena.
Yksittäisillä alueilla toteutetuilla kursseilla ei olisi lisäyksen kokonaismäärään niin huomattavaa vaikutusta, että niitä olisi kannattavaa järjestää. Koulutuksen laadun varmistaminen olisi vaatinut suurempaa taloudellista panostusta kuin Pelastusopistolla järjestettävä koulutus. Pelastusopistolla toteutettava pelastajalisäys hyödyntää jo olemassa olevia resursseja niin henkilöstön kuin käytettävien varusteiden sekä harjoituskohteiden osalta kampuksella ja harjoitusalueella.
Pelastajalisäyksen onnistuminen on koko pelastusalan yhteinen asia
Pelastajalisäyksen toteuttaminen ei ole pelkästään Pelastusopiston juttu, tämä on koko pelastustoimen yhteinen haaste. Olen säännöllisesti kysellyt pelastajiksi valmistuvilta opiskelijoita, miksi he ovat hakeutuneet opiskelemaan Pelastusopistolle. Lähes kaikki ovat olleet alasta itsestään kiinnostuneita, eivät niinkään siitä, että opintososiaaliset edut ovat hyvät tai Pelastusopisto on niin mukava opiskelupaikka.
Pelastusalan on siis näyttäydyttävä tuleville ammattilaisille houkuttelevana. Pelastustoimen kiinnostavuus ja vetovoimaisuuden edistäminen on meidän yhteinen asiamme, niin sisäministeriön, Pelastusopiston kuin hyvinvointialueiden pelastustoimea toteuttavien pelastuslaitosten.
Hallitusohjelmakirjauksia seuraten,
Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue
