Miten erikoisyksiköt määritellään? Milloin tehokkaan pelastustoiminnan voidaan katsoa alkaneen? kysyy yliopettaja Ismo Huttu Asiantuntijat äänessä -blogissa.
Mitä ovat kärki-, hybridi- ja monitoimiyksikkö pelastustoiminnassa? Niin, mitä ovat niin sanotut erikoisyksiköt ja mikä on niiden suorituskykyvaatimus ja kalusto?
Yritin selvitellä asiaa, mutta en löytänyt yhtenäistä selkeää määritelmää saatikka linjausta, mitä vaatimuksia noilla eri yksiköillä on pelastustoiminnassa. Tähän epämääräisyyteen tarvitaan pikaisesti yhtenäiset määritelmät valtakunnan tasolla.
Tehokas pelastustoiminta edellyttää laadukasta ja oikeaa kalustoa, se ei ole pelkästään jauhe- ja vaahtosammutin autossa. Lisäksi pienemmät erikoisyksiköt asettavat jo työturvallisuuden vuoksi pelastustoiminnassa henkilöstölle koulutustasovaatimuksen: pelastajatutkinto ja täydennyskoulutus tai vastaavat tiedot täydentävien sammutusmenetelmien käytöstä. Erikoisyksikön jäsen on usein myös tilannepaikan johtaja, varsinkin alueilla missä välimatkat ovat pitkiä.
Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osallistuvalla päätoimisella työntekijällä pitää olla virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Takaako ensihoitajan koulutus täydennettynä sopimuspalokuntakursseilla riittävän ammattitaidon noihin erikoisyksiköihin, jos puhutaan tehokkaasta pelastustoiminnasta? Tämäkin siis riippuu siitä, miten nuo erikoisyksiköt määritellään ja mitä niiden suorituskykyvaatimukset ovat.
Tehokkaan pelastustoiminnan aloittaminen sammutustekniikan osalta
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan tiedusteluun ja sellaiseen kalustoselvitykseen kuluvaa aikaa, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen. Tehokas pelastustoiminta katsotaan alkavaksi, kun tulipalossa vesi on työparin (pelastusparin) suihkuputkella.
Sammutustekniikka on mennyt eteenpäin 1980-luvulta, jolloin puhuttiin vain pienpisarasammutuksesta ja savusukeltaminen oli synonyymi huonepalon sammuttamiselle. On vanhanaikaista ajatella, että suihkuputkella oleva vesi olisi tehokkaan pelastustoiminnan ainut oikea mittari.
Tehokkaan pelastustoiminnan voidaan katsoa alkaneen myös (ottamatta kantaa, millä kokoonpanolla – nykyisen ohjeen mukaan 1+3), jos tilanteeseen päästään käsiksi nopeilla täydentävillä sammutusmenetelmillä.
Näillä nopeilla menetelmillä voi olla ratkaiseva merkitys ihmisen pelastamisessa ja tilanteen saamisessa hallintaan. Selvää on, että silloin, kun tilanteessa vaaditaan suurempaa vesivirtaa, täydentävät sammutusmenetelmät eivät täytä tehokkaan pelastustoiminnan määritelmää.
Tehokas pelastustoiminta on siis käsitteenä hyvin suhteellinen. Palaako kohteessa kodinhoitohuoneen pyykkikone? Onko kyseessä teollisuushalli täyden palon vaiheessa? Pelastetaanko ihmistä palavan rakennuksen sisältä?