Suomi ylläpitää jatkuvaa valmiutta osallistua kansainväliseen pelastustoimintaan eri puolilla maailmaa. Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan lähettämisestä sisäministeriön päätösten mukaisesti. Tästä syystä Pelastusopisto onkin osallisena muun muassa EU:n pelastuspalvelumekanismissa ja monikansallisessa International Humanitarian Partnership -yhteistyössä sekä toimii YK:n Maailman Ruokajärjestön valmiuskumppanina. Pelastusopistolla kansainvälisestä valmiudesta vastaa siviilivalmiuden koulutuslinjan kansainvälisen pelastustoiminnan tiimi.

Luonnonkatastrofit Tongalla ja Madagaskarilla

Vuosi 2022 alkoi dramaattisissa merkeissä Tongan saariryhmään kuuluneen Hunga Tonga–Hunga Ha‘apai tulivuoren räjähtäessä. Tulivuoren purkaus itsessään aiheutti kansainvälistä apua vaativia tuhoja. Purkauksesta seurannut tsunamiaalto peitti alleen pienempiä saaria Tongalla sekä kaatoi laivoja niinkin kaukana kuin Perussa. Suomi vastasi avunpyyntöön Perun öljyvuotoa koskien, mutta suomalainen asiantuntija ei tullut valituksi EU:n katastrofiapuryhmään. Tilanne Tongalla ei ole edelleenkään palautunut normaaliksi, mutta asukkaat ovat pikkuhiljaa päässeet takaisin koteihinsa ja saarien tietoliikenneyhteydet on palautettu.

Tongan tilanteen tasaantuessa trooppisten syklonien kausi alkoi Intian valtamerellä ja sykloni Batsirai iskeytyi saarelle helmikuun alussa. Keskimäärin Madagaskarille osuu noin 1,5 syklonia vuodessa, mutta vuonna 2022 pelkästään helmikuussa saaren ylitti kolme syklonia. Batsirai ja sitä seuranneet syklonit pyyhkivät mereen useita kyliä ja aiheuttivat akuutteja vesihuolto-, majoitus- ja lääkekriisejä.

Madagaskarin viranomaiset pyysivät EU:lta ja YK:lta apua. Saarelle lähetettiin muun muassa saksalainen vedenpuhdistusryhmä, ranskalainen korkean kapasiteetin pumppausryhmä sekä puolalainen hätälääkintäryhmä. EU lähetti Madagaskarille myös koordinaatioryhmän. Tässä ryhmässä oli mukana kaksi suomalaista Information management -asiantuntijaa. He muun muassa laativat tilannearvioita, toimivat yhteyshenkilöinä paikallisviranomaisten suuntaan sekä vastasivat raportoinnista Brysseliin.

Ukrainan sota aiheuttanut monenlaista avuntarvetta

Helmikuun alussa syttynyt Ukrainan sota vaikutti myös kansainväliseen pelastustoimintaan ja sen valmiuteen. Sodan vuoksi useat miljoonat ukrainalaiset ovat lähteneet pois kodeistaan joko sisäisiksi pakolaisiksi omassa maassaan tai pakolaisiksi naapurimaihin. EU ja kansainväliset järjestöt aloittivat Ukrainan avustamisen materiaaliavulla. Nyt noin kuukausi sodan jälkeen maahan on viety tuhansia tonneja lääkkeitä, ruokaa, polttoaineita ja muita avustustarvikkeita.

Suomi on lähettänyt materiaaliapuna muun muassa ambulansseja ja sammutusautoja Ukrainan pelastusministeriölle. Lisäksi Suomi on aktiivisesti mukana EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tapahtuvassa avun koordinaatiossa. Maaliskuussa Pelastusopisto lähetti Moldovaan EU:n koordinaatioryhmän kahteen rotaatioon koordinaatioasiantuntijan ja kaksihenkisen TAST-tukiryhmän. Koordinaatioasiantuntija toimii osana EU:n koordinaatioryhmää, jonka tehtävänä on tukea Moldovan kykyä vastaanottaa ja jakaa maahan tulevaa apua. TAST-tukiryhmä tarjoaa EU:n koordinaatioryhmälle teknistä ja hallinnollista apua sekä avustaa muun muassa tilannearvioiden laatimisessa. 

Sota vaikuttaa avuntarpeeseen todennäköisesti pitkään

Siinä, missä aiemmin kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävät ovat olleet suhteellisen lyhytaikaisia, Ukrainan sota ja sen jälkivaikutukset eivät häviä viikoissa, kuukausissa tai edes muutamassa vuodessa. Tavallisesti kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävät ovat kestäneet muutamia viikkoja tai pari kuukautta, kunnes akuutein hätä katastrofialueella on ohitettu ja paikalliset viranomaiset tai pitkän aikavälin avustustoimijat ovat ottaneet vastuun tilanteesta itselleen. Ukrainassa avun tarpeeseen vaikuttavat sekä sodan luonne, sen kesto että Ukrainan läheisyys Euroopan Unioniin. Jos sota jatkuu nykyisenlaisenaan tai jopa eskaloituu, pakolaiskriisi Moldovassa, Puolassa, Unkarissa ja Slovakiassa kiihtyy samaa tahtia ja kestää vähintään yhtä kauan kuin sotakin.

Ukraina on eurooppalaisille paljon läheisempi kuin esimerkiksi Madagaskar tai Haiti. Tämän vuoksi kansainvälisen pelastustoiminnan resursseja kohdennetaan Ukrainaan pidempään ja enemmän kuin moneen muuhun katastrofiin pitkään aikaan. Myös Suomi tulee lähettämään asiantuntijoita ja TAST-tukiryhmiä avustamaan tilanteesta eniten kärsiviä EU-maita. Samalla myös osoitetaan konkreettisesti, että Ukrainan asia on Euroopan yhteinen asia, eikä Ukraina jää yksin.