Suomi valmistautuu lähettämään sisäministeriön päätöksellä Portugaliin 48 pelastustyöntekijää auttamaan maastopalojen hallinnassa. Pelastusopisto toimii lähetettävien pelastustyöntekijöiden työnantajana.
Kysyimme kolmelta lähtijältä lähtötunnelmia. Tavoitimme Kymenlaakson pelastuslaitokselta palomestari Arto Pirisen ja asemamestari Toni Salmen sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella sairaanhoitajana työskentelevän Tuula Käyhkön, joka toimii Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueella vanhempana sopimuspelastajana.
Miksi halusitte lähteä mukaan valmiussiirtoon?
Viime vuonna Kreikan valmiussiirrossa mukana ollut Salmi koki reissun niin antoisaksi, että uudestaan mukaan lähteminen kiinnosti.
– Viimevuotinen valmiussiirto oli todella mielenkiintoinen kokonaisuudessaan. Kokemus antoi paljon perspektiiviä maastopalojen sammutukseen niin teknisesti kuin taktisesti. Pystymme hyvin vertaamaan opittuja asioita meidän työhömme täällä Suomessa ja olemaan sen myötä paremmin valmistautuneita tuleville tehtäville, niin pienille kuin suurille, Salmi toteaa.
– Lisäksi on hienoa tutustua uusiin kollegoihin henkilökohtaisesti, hän lisää.
Toisten hyvät kokemukset valmiussiirrosta innostivat Pirisen hakemaan tälle reissulle mukaan.
– Viime vuonna Kreikassa olleet henkilöt kehuivat heidän reissuaan mukavaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi. Itseäni kiinnostaa oman ammattitaidon kehittäminen, joten olisi ollut suorastaan vääryys olla hakematta valmiussiirron tehtäviin, Pirinen kuvailee.
Lähtijät on koulutettu työskentelemään osana Suomen maastopalomuodostelmaa (GFFF-V). Muodostelman ydintehtävä on sammuttaa maastopaloja Suomessa ja ulkomailla, ja sen muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Käyhkön kiinnostus valmiussiirtoon heräsi osittain jo itse muodostelman toiminnasta.
– Mielenkiinto maastopalomuodostelmaa kohtaan heräsi omassa palokunnassa kerrotun esittelyn jälkeen. Mahdollisuus kansainväliseen toimintaan alkoi myös kiinnostaa sen jälkeen, kun Kreikan valmiussiirrosta kerrottiin viime vuonna. Ilmoitin halukkuuteni jo Kreikan valmiussiirtoon, mutta en tullut valituksi sille reissulle. Ilmoitin halukkuuteni uudestaan tämän vuoden valmiussiirtoon ja kovasti toivoinkin, että pääsisin mukaan, Käyhkö muistelee.
– Koen että maastopalomuodostelma laajentaa ja monipuolistaa palokuntaosaamistani. Valmiussiirto on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä laajentamaan ja monipuolistamaan osaamista entisestään. Olen aina halunnut haastaa itseäni ja ollut avoin uusille kokemuksille, Käyhkö kertoo.
Miten olette valmistautunut lähtöön?
Kaikki lähtijät ovat käyneet Pelastusopiston järjestämän koulutuksen, joka koostuu maastopalomuodostelmalle räätälöidystä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssista ja lähtöön valmistavasta kenttäharjoituksesta.
Valmiussiirto vaatii kouluttautumisen lisäksi hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Työskentelyolosuhteet voivat olla vaativia, kun palojen sammuttamista tehdään suurien korkeuserojen ja haastavien sääolosuhteiden keskellä.
– Olen valmistautunut lähtöön lenkkeilemällä ja kuntosalilla käymällä. Eli jatkanut aivan normaalia työkyvyn ylläpitämistä, mitä tarvitaan palomiehenä työskentelyssä, Pirinen toteaa.
Valmissiirtoon voi valmistautua etukäteen monin eri tavoin. Tutustuminen kohdemaan tilanteeseen voi auttaa sopeutumista vieraisiin olosuhteisiin. Tämän tietää jo edellisellä reissulla mukana ollut Salmi.
– Tänä vuonna on ollut hyvin aikaa valmistautua niin fyysisesti kuin henkisesti. Etelä-Euroopan tilannetta on ikävä kyllä voinut hyvin seurata uutisista, hän sanoo.
Lähtöön valmistautumisessa voi tehdä paljon itse, mutta harjoitteluun ei aina ole optimaalisia edellytyksiä.
– Olen valmistautunut lähtöön pitämällä peruskunnosta huolta, lenkkeillyt kuntoportaissa ja koiran kanssa painorepun kanssa ja nimenomaan mäkisessä maastossa. Helteelle itsensä altistaminen on tässä viimeaikojen koleassa kesäkelissä ollut haastavaa, mutta olen mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt pääsemään juoksulenkille kuumanakin päivänä. Lisäksi olen pyrkinyt huolehtimaan, että kaikki tarvittavat varusteet ovat valmiina, Käyhkö kuvailee valmistautumistaan.
Valmiussiirrossa tarvitaan hyvän kunnon lisäksi kielitaitoa. Käyhkö on ottanut myös tämän huomioon.
– Olen lueskellut englanninkielistä kirjallisuutta ja kertaillut englanninkielistä sammutussanastoa, hän kertoo.
Mitä odotatte reissulta?
Valmiussiirto voi olla antoisa kokemus monessa mielessä.
– Odotan reissulta sitä, että opin uusia asioita kansainvälisten tehtävien hoitamista ja ylipäätään kansainvälisessä ympäristössä työskentelystä. Lisäksi tietenkin odotan uusia tuttavuuksia, Pirinen sanoo.
– Minä odotan eräänlaista kulttuurisuihkua. Uskon että opimme paljon portugalilaisilta kollegoilta, ja uskon että voimme myös jakaa meidän oppejamme monella eri osa-alueella heille, Salmi kuvailee.
– Odotan reissulta paljon uusia kokemuksia, uutta oppia ja käytäntöjä maastopalojen sammuttamiseen sekä kansainvälisesti että kansallisestikin eri pelastuslaitosten käytännöistä ja kokemuksista keskustellen. Odotan itseni haastamista niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja tutustumista uusiin ihmisiin ja kulttuuriin, Käyhkö toteaa.
Toivotamme Pelastusopistolta kaikille valmiussiirtoon lähtijöille turvallista ja antoisaa matkaa!
Lisätietoja Portugalin valmiussiirrosta
Matti Inkeroinen (25.7.–16.8.)
kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori
029 545 3547, matti.inkeroinen@pelastusopisto.fi
