Pelastusalan koulutus on ollut viime aikoina runsaasti esillä julkisuudessa. Usein on näkynyt kirjaus Kuopion Pelastusopisto, mikä on omiaan välittämään erheellistä kuvaa Pelastusopistosta ja Pelastusopiston toiminnasta. Tässä blogissa kerromme, mikä Pelastusopisto oikein on ja mitä me täällä teemme.
Mikä Pelastusopisto on?
Pelastusopisto on Kuopiossa toimiva valtakunnallinen valtion virasto ja oppilaitos. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta järjestämällä pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista tutkinto-, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä varautumiskoulutusta. Pelastusopisto vastaa myös sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin. Lisäksi Pelastusopisto koordinoi pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), tekee tutkimuksia ja selvityksiä sekä ylläpitää pelastustoimen keskuskirjastoa.
Pelastusopisto lukuina vuonna 2022
Pelastusopistosta annettu laki määrittelee Pelastusopiston tehtävät. Toimintamme on monipuolista ja laaja-alaisesti yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavaa. Yksi tapa tarkastella tätä ovat tunnusluvut. Seuraavassa tiivistys vuodelta 2022.
Henkilötyövuodet: 127
Tutkintokoulutuksen opiskelijamäärä: 496
Suoritetut tutkinnot
Pelastajatutkinto: 137
Alipäällystötutkinto: 19
Pelastusalan päällystötutkinto (AMK): 33
Hätäkeskuspäivystäjätutkinto: 66
Koulutettavapäivät
Tutkintokoulutus: 92 983
Ammatillinen lisäkoulutus: 3468
Varautumiskoulutus: 5064
Kansainvälinen pelastustoiminta: 1559
Yhteensä koulutettavapäiviä: 103 074
Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutetut asiantuntijat: 495
Kansainvälisiin tehtäviin lähetetyt kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijat: 63
Pelastusopisto on toiminut asiantuntijoiden työnantajana.
Opiskelijapalautteet (asteikko 1-4)
Tutkintopalautteet: 3,24
Täydennyskoulutus: 3,71
Varautumiskoulutus: 3,74
Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutus: 3,70
Julkaisutoiminta
19 julkaisua, joista osa koko pelastusalaa kehittäviä perusjulkaisuja ja oppimateriaalia, esimerkiksi Rakennuspalon sammutus – Släckning av byggnadsbrand, Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa – Handboken för arbete i områden med fallrisk
Hanketoiminta
19 TKI-hanketta, joista suurin osa on ollut Pelastusopiston omia PSR (Palosuojelurahasto)-rahoitteisia hankkeita. Esimerkkeinä Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja (PTJ), SAVE – varusteiden ja kaluston puhdistus ja desinfiointimenetelmien arviointi ja kehittäminen, MiPeVi – Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä. Hankkeissa on hyödynnetty opetushenkilöstön asiantuntemusta.
Sopimushenkilöstön koulutus
17 sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutustilaisuutta. Kouluttajat vastaavat yli 13 000 pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön koulutuksesta eri puolella Suomea. Lisäksi Pelastusopisto tuottaa sopivaa koulutusaineistoa sopimushenkilöstölle. Aineisto on laajemmin hyödynnettävissä ammattihenkilöstölle sekä moniviranomaistoimintaan, esimerkiksi CBRNE-aineisto.
Pelastajalisäys
Pelastusopisto on selvittänyt säännöllisesti pelastuslaitosten henkilöstötarvetta. Koulutusmäärät sovitaan vuosittain tulosohjaajan eli sisäministeriön pelastusosaston kanssa, joka vastaa siitä, että Pelastusopistolla on riittävät resurssit toteuttaa tulossopimuksessa sovitut tehtävät. Pelastajaopiskelijoiden koulutusmääriä on nostettu vuodesta 2021 alkaen 120 opiskelijasta 18 opiskelijalla. Lisäys liittyi päätökseen siirtää Kriisihallintakeskus (CMC) pois Pelastusopiston yhteydestä ja keskittää tutkintokoulutus Pelastusopistolle. Myöhemmin määrää lisättiin vielä kuudella opiskelijalla. Nykysisäänotto on 144 opiskelijaa vuodessa.
Sisäministeriön päivitetyssä muistiossa (13.9.2021*) pelastuslaitosten antamien arvioiden mukaisesti toimintavalmiuden parantaminen ja varallaoloon liittyvät muutokset aiheuttanevat vuosien 2020─2030 aikana 1016 pelastajan lisätarpeen pelastustoimen henkilöstöön. Pelastusopisto anoi 4,5 milj. euron rahoitusta, jolla olisi ollut valmius nostaa pelastajien sisäänotto vuoden 2023 syksystä alkaen 288 opiskelijaan.
Tällä olisi siis kaksinkertaistettu vuositason sisäänotto pelastajalisäyksen ollessa 144 lisäopiskelijaa/vuosi. Rahoitusta tähän ei myönnetty, eikä lisäsisäänottoa toteutettu vuonna 2023. Tämänhetkisen tiedon mukaan Pelastusopiston saama rahoitus pelastajalisäykseen vuodelle 2024 on 2,5 milj. euroa. Tällä rahalla sisäänotto olisi 240 opiskelijaa vuodessa eli Pelastusopiston pelastajalisäys olisi 96 lisäopiskelijaa/vuosi. Rahoituksen jakautuessa Pelastusopistolle ja Helsingin Pelastuskoululle pelastajalisäys kokonaisuudessaan on 114 lisäopiskelijaa/vuosi.
Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
Hallitusohjelmaan on kirjattu valtionhallinnon tuottavuusohjelma, jonka Pelastusopiston toimintaan kohdentuvaa prosentuaalista osuutta ei vielä ole tiedossa. Nämä säästöt kohdentuvat koko Pelastusopiston toimintaan, mukaan lukien pelastajien tuleva koulutusmäärä. Myös muiden tutkintojen koulutusmäärät, sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä, varautumiskoulutus, kansainvälinen pelastustoiminta, julkaisutoiminta ja tutkimustoiminta ovat säästötoimien ja leikkauksien kohteena. Mikäli tulosohjaaja linjauksissaan priorisoi pelastajakoulutuksen toteuttamista, vaikutukset muihin toimintoihin ovat entistäkin merkittävämpiä.
Pelastusopiston strateginen johtoryhmä
Mervi Parviainen
rehtori
Minna Hirvonen
koulutusjohtaja
Jouni Pummila
hallintojohtaja
Mimmi Tolvanen
tutkimusjohtaja
