Varautumiskoulutus
Varautumiskoulutus rakentaa ja vahvistaa yhteiskunnan siviilivalmiutta. Siviilivalmius on laaja-alaista kansalaisten turvaamista erilaisia turvallisuusuhkia vastaan. Siviilivalmius pitää sisällään yhteiskunnan eri toimijoita, ja sen ytimessä ovatkin monialaisuus ja viranomaisyhteistyö myös uudenlaisiin uhkiin varautumisessa.
Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavan koulutuksen antaminen. Varautumiskoulutuksella edistetään kokonaisturvallisuuden periaatteita noudattaen eri toimijoiden, viranomaisten ja laajemmin yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötöntä hoitamista kaikissa turvallisuustilanteissa.
Varautumiskoulutuksen pääsääntöisenä kohderyhmänä on paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaisten henkilöstö. Pelastusopiston tarjoamaan varautumiskoulutukseen kuuluu peruskurssitasoisia alue- ja paikallishallinnon kursseja, joita kohdennetaan erityisesti alueille, joilla järjestetään valmiusharjoituksia. Vastaamme myös väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön koulutuksesta.
Varautumiskoulutus tukee julkishallinnon varautumisvelvoitteen toteutumista
Pelastusopiston antama varautumiskoulutus tukee valmiuslain julkishallinnolle säädetyn varautumisvelvoitteen toteuttamista. Valmiuslain mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Tämä toteutetaan valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä. Valmiuslain lisäksi säädöspohja varautumisella turvattaville toiminnoille on asetettu hallinnonalakohtaisessa lainsäädännössä.
Varautumiskoulutusta määrittävät lait:
- Laki Pelastusopistosta 21.7.2006/607
- Pelastuslaki (29.4.2011/379) 13 §, 67 mom.
- Valmiuslaki (1552/2011) 12 §
Varautumisen tietopankki
Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa tarvitaan usein erilaista materiaalia suunnittelun tueksi. Varautumisen tietopankkiin on koottu Pelastusopiston omia opetusmateriaaleja ja julkaisuja sekä muiden tahojen tuottamia julkaisuja, ohjeita ja oppaita.
Varautumiskoulutuksen koulutuskalenteri
Varautumiskoulutuksen opetussisällöt
Koulutusten opetussisällöt muodostuvat varautumisen ja häiriötilanteiden hallinnan asiakokonaisuuksista ja tehtävistä.
- Varautumisen lainsäädännölliset perusteet
- Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
- Kansallinen ja alueelliset riskiarviot
- Valmiussuunnittelu
- Paikalliset riski- ja uhka-arviot
- Resurssien (henkilöstö, ajoneuvot, työkoneet) varaaminen
- Kaluston ja materiaalin hankkiminen
- Häiriötilanteen hallinnan ja kriisijohtamisen järjestelyt eri toimialoilla ja hallinnontasoilla
- Kriisijohtaminen, tilannekuvatoiminta ja johtokeskustyöskentely
- Häiriötilanne- ja kriisiviestintä
- Väestön suojaaminen ja väestönsuojelu
- Harjoitukset, esimerkiksi toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Varautumiskoulutusta järjestetään aina päivän intensiivikursseista useamman jakson sisältäviin valmiussuunnittelun kursseihin. Koulutuksissa hyödynnetään osallistujien omaa ammatillista osaamista ja monipuolisia opetusmenetelmiä luento-opetuksen ohella (esimerkiksi case-harjoituksia, ryhmätöitä ja -keskusteluja). Kursseja järjestetään sekä lähi- että etäopetuksena.
Varautumiskoulutuksessa on huomioitu keskeisinä ohjausasiakirjoina Kansallinen riskiarvio sekä valtioneuvoston periaatepäätös Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetään suomalaisen yhteiskunnan varautumisen yleiset periaatteet. Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.
Strategian tavoitteena on turvata yhteiskunnan toimintakyky, säilyttää Suomen valtion itsenäisyys ja edistää kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.
Varautuminen ja väestönsuojelu
Varautuminen
Varautumisella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla valmistaudutaan erilaisiin häiriötilanteisiin ja varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa. Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, muut etukäteisvalmistelut ja -järjestelyt, toimintavalmiuden ylläpitäminen, henkilöstön koulutus sekä mahdollisten häiriötilanteiden aikaisen toiminnan harjoittelu. Lisäksi varautumiseen kuuluu materiaalinen varautuminen, joka tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuusongelmiin.
Varautumisen tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ennalta häiriö- ja kriisitilanteiden syntyminen sekä toisaalta luoda edellytyksiä tilanteiden ja niiden seurausten hallintaan.
Yhteiskunnan kokonaisvarautumisen yksi keskeinen osa on väestön suojaaminen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Väestön suojaamisen keinoja laajasti ymmärrettynä ovat muun muassa väestön varoittaminen, evakuoinnit, muu tehokas pelastustoiminta, rakenteellinen suojelu (esim. väestönsuojien rakentaminen) ja valvonta-, hälytys- ja johtamisjärjestelmien ylläpito.
Viranomaisten varautuminen onnettomuuksiin tai muihin häiriötilanteisiin ei yksin riitä, vaan tärkeä osa väestön suojaamista on omatoiminen varautuminen, esimerkiksi omatoimisesti aloitettavat pelastustoimenpiteet, muun muassa alkusammutus, ensiapu ja suojautuminen sisätiloihin ja väestönsuojiin. Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jota tekevät yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt. Omatoiminen varautuminen sisältää asuintalojen, virastojen, laitosten sekä teollisuus- ja liikeyritysten varautumisjärjestelyt.
Omatoiminen varautuminen sisältää asuintalojen, virastojen, laitosten, teollisuus- ja liikeyritysten varautumisjärjestelyt sekä yksittäisten ihmisten ja perhekuntien kotivaran ja muun varautumisen.
Väestönsuojelu
Väestönsuojelulla tarkoitetaan Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjassa (SopS 82/1980) tarkemmin määriteltyjen humanitaaristen, eli ihmisten auttamiseen pyrkivien tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroilta ja auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan väestönsuojelu kohdistuu yksinomaan aseellisten selkkausten aikana tapahtuvaan toimintaan. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista väestönsuojelutehtävistä ja huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta.
Väestönsuojelun tehtäväluettelo on laaja ja tehtävistä huolehtivat pelastustoimen viranomaisten ohella useat muut viranomaiset ja toimijat. Muun muassa hyvinvointialueet, kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntien yhteenliittymät vastaavat omien tehtäviensä ja vastuidensa osalta myös varautumisesta Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjassa tarkoitettuja tilanteita varten osana lainsäädännön edellyttämää varautumista.
Väestönsuojelutehtävistä vastaavat nauttivat yleistä kunnioitusta ja suojelua ja niillä on oikeus suorittaa väestönsuojelutehtävänsä muuten paitsi ehdottoman sotilaallisen välttämättömyyden estäessä. Pelastuslain mukaan sisäministeriö päättää tilanteen niin edellyttäessä, mitä henkilöitä ja materiaalia suojelu koskee (ns. väestönsuojeluorganisaatio ja sen materiaali).
Koulutussuunnittelu ja koulutuksen kehittäminen
Pelastusopisto pyytää vuosittain ministeriöitä ja aluehallintovirastoja esittämään koulutustarpeensa omilla maantieteellisillä toimialueillaan ja hallinnonaloillaan. Pyynnössä organisaatioita pyydetään laatimaan esitykset tarvittavista koulutuksista ja harjoituksista sekä suunnitelma seuraavien vuosien valmiusharjoituksista.
Organisaatiot laativat oman esityksensä ja kokoavat alaiseltaan hallinnolta niiden koulutusesitykset. Pelastusopisto suunnittelee seuraavan toimintavuoden varautumiskoulutuksen koulutusohjelman lokakuun puoliväliin mennessä. Käytännössä koulutusohjelma täydentyy ja tarkentuu toimintavuoden aikana.
Täydentäviä koulutusesityksiä voivat julkisen hallinnon toimijat tehdä myös tarpeen mukaan vuoden aikana. Tarvittaessa Pelastusopisto voi järjestää myös asiakkaan tarpeita vastaavaksi räätälöityä varautumiskoulutusta.
