Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät 2023
Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät järjestettiin Pelastusopistolla Kuopiossa 7.–8.6. Tapahtuman teemana oli tulevaisuuden turvallisuus.
Keynote-puheenvuorot
Paneuduimme keynote-puheenvuoroissa tulevaisuuden turvallisuuteen kyberturvallisuuden ja pelastustoimen sotatilanteeseen varautumisen näkökulmasta. Puhujina olivat F-Securen kyberuhkatiedustelu- ja tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala ja Puolustusvoimien pelastusjohtaja Yrjö Lindroos.
Yhteiskunta tietokoneiden päälle rakennettuna, Laura Kankaala
Millaisia haasteita tietokoneiden varassa pyörivä suomalainen tietoyhteiskunta kohtaa? Laura Kankaala esitteli tämän hetken tärkeimmät kyberturvallisuuteen liittyvät trendit ja erilaisiin tietoturvauhkiin varautumista.
Puheenvuoro herätteli keskustelemaan pelastusalan valmiuksista vastata tietoturvauhkiin.
Laura Kankaala on kyberuhkatiedustelu- ja tietoturva-asiantuntija, hakkeri ja puhuja. Kankaala on tullut tutuksi muun muassa YLE:n televisiosarjasta Team Whack, jossa hän kahden kaverinsa kanssa paljastaa tietoturva-aukkoja henkilön tietoturvassa, autoissa, älylaitteissa ja jopa pelistriimistä. Kankaala on tehnyt Hakkerin tietoiskut -sarjaa, jossa käsitellään lyhyesti ja ytimekkäästi polttavia tietoturvailmiöitä ja asioita.
Kankaala on työskennellyt tietoturvakonsulttina suomalaisissa yrityksissä kuten KPMG ja WithSecure. Nykyään hän vetää kyberuhkatiedustelua F-Securella. Jo pienestä pitäen tietokoneen ääressä istunut Kankaala haluaa tehdä internetistä paremman paikan avaamalla teknologian ja tietoturvan mystistä maailmaa.
Pelastustoimintaa sodassa – Havaintoja Ukrainan sodasta, Yrjö Lindroos
Pelastajia kuolee ja haavoittuu Ukrainan sodassa. Myös kalustoa menetetään jatkuvasti. Pelastustoiminta taistelukentällä ja siviilialueilla on suurten haasteiden edessä.
Mitkä ovat sodan vaikutukset väestön suojaamiseen ja pelastustoimintaan? Olemmeko Suomessa varautuneet oikein ja oikeisiin uhkiin?
Yrjö Lindroos on toiminut Puolustusvoimissa pelastuspäällikkönä eri organisaatioissa vuodesta 2005. Vuodesta 2020 Lindroos on ollut Pääesikunnan operatiivisella osastolla Puolustusvoimien pelastusjohtajana.
Lindroosin tehtäviin kuuluu muun muassa Puolustusvoiminen pelastustoimen suunnittelu ja johtaminen normaali- ja poikkeusoloissa sekä yhteistoiminta pelastustoimen viranomaisten kanssa.
Teemasessiot
Teemasessioissa vaihdettiin ajatuksia ja ideoita pelastustoimen tutkimusaiheista.
Teema 1 Tulevaisuuden turvallisuusteknologian innovaatiot
Juha Laitinen ja Timo Ikonen
Teemasessiossa käsiteltiin tulevaisuuden turvallisuusteknologiaa osana pelastustoimea.
Session ohjelma
- Digitaalisen rakennetun ympäristön hyödyntäminen pelastustoimen riskienhallinnassa – Timo Lehtoviita, Mauri Huttunen ja Jarno Rautiainen, LAB-ammattikorkeakoulu
- Poliisiammattikorkeakoulun harjoituskaupungin digitaalinen kaksonen ja tekniikan sovellusmahdollisuudet turvallisuusalalla – Marko Juutinen ja Olavi Kujanpää, Poliisiammattikorkeakoulu
- Virve 2 tilannekatsaus ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä: LEO-satelliittipalveluiden hyödyntäminen ja BroadNet – Kari Junttila, Suomen Erillisverkot Oy
- Teknologia apuna luonnonkatastrofeihin varautumisessa – Jaakko Schroderus, Kainuun Pelastuslaitos
- Kybertaitojen tarveanalyysi: alustavat tulokset sairaanhoitajien osaamispuutteista – Jyri Rajamäki ja Paresh Rathod Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Kitty Kioskli, Trustilio B.V, Amsterdam, Alankomaat
Teema 2 Työhyvinvointi ja johtaminen rakentamassa pelastusalan turvallista tulevaisuutta
Alisa Puustinen ja Päivi Mäkelä
Teemasessiossa keskusteltiin yhdessä pelastusalan työhyvinvoinnin nykyhetkestä ja tulevaisuuden näkymistä.
Session ohjelma
- Kyvykkäänä kriisissä: itsensä johtaminen ja tietoperustaisuus organisaatioiden resilienssin vahvistamisessa – Hanna Vakkala, Lapin yliopisto
- Hätäkeskuksen vuoromestarin tilannetietoisuus – Pekka Pesonen, UEF
- Pelastustoimen riskianalyysien ja hälytysvasteiden kehittäminen tukemassa pelastustoiminnan johtamista – Tommi Hopearuoho, Hätäkeskuslaitos
- Tutkimushaastattelun mahdollisuuksia ja haasteita ei-teknisten taitojen tutkimuksessa ja kehittämisessä – Minna Ruolanto, Maanpuolustuskorkeakoulu
- NouHätä? Miten vaikuttavuustutkimus hyödyttää pelastusalan kehittämistä – Dan Sundblom ja Saana Rikkilä, Pelastusopisto
Teema 3 Pelastusala yhdenvertaisena työyhteisönä tänään ja huomenna
Aino Harinen ja Siiri Pohjoinen
Tässä teemasessiossa pureuduttiin yhdenvertaiseen pelastusalaan nyt ja tulevaisuudessa.
Session ohjelma
- Kymmenen näkökulmaa pelastusalan yhdenvertaisuustyöhön nyt ja huomenna, Siiri Pohjoinen, suunnittelija, Pelastusopisto
- Valtakunnallisen pelastusalan yhdenvertaisuustyön tilanne ja tulevaisuus, Outi Salo, erityisasiantuntija, SM
- Maahanmuuttajataustaiset henkilöt pelastustoimen resurssipulan helpottajana, Tarja Ojala, erikoistutkija, SPEK
- Pelastusjohtajan ja pelastuslaitoksen keinot edistää yhdenvertaisuutta käytännössä, Markus Viitaniemi, pelastusjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Teema 4 Ennakointi, varautuminen ja onnettomuuksien ehkäisy
Alisa Puustinen, Dan Sundblom ja Saana Rikkilä
Teemasessiossa käsiteltiin ennakointia, varautumista sekä onnettomuuksien ehkäisyä pelastus- ja turvallisuusalalla.
Session ohjelma
- Sopimuspalokuntien toteuttaman turvallisuusviestinnän taloudellinen arvo onnettomuuksien ehkäisyssä – Suvi Fried, SPEK & Miikka Vuorinen, SosPed Keskus
- Suorituskykyvaatimukset ja kyvykkyydet kehittämisen viitekehyksenä – Tiina Etelälahti, SM
- Seuraamukset onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä – Päivi Mäkelä, Pelastusopisto
Teema 5 Ilmaston ja ympäristön muutos tulevaisuuden turvallisuushaasteena
Juha Laitinen, Kalle Kiviranta
Teemasessiossa käsiteltiin ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia pelastustoimeen esimerkiksi vähentämällä päästöjä puhtaammilla energialähteillä, hiilineutraaleilla energiantuotantomenetelmillä ja keveämmillä materiaaleilla. Lisäksi pureuduttiin keinoihin, joilla varaudutaan tulevaisuuden sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin turvallisuushaasteisiin.
Session ohjelma
- Metsä- ja maastopalojen päästöjen tutkimus ILMARI-laboratoriossa – Mika Ihalainen, Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio, Itä-Suomen yliopisto
- Avoimeen metsävaratietoon pohjautuva maastopaloriskien arviointi – Aapeli Leminen, Metsäkeskus
- Benefits of LCO2 decontamination technique – Tommy Vermick, Decontex NV (Belgium)
Ajankohtaiseen innovaatio-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan tutustuminen
Torstaiaamupäivänä 8.6. tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia innovaatio-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan tuotoksia/tuloksia. Osallistujat pääsivät tutustumaan muun muassa seuraaviin aiheisiin:
Miehittämätön ilmailu käyttöön pelastustehtävissä
Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hankkeen suunnittelija Kimmo Rytkönen esitteli yhdessä vanhemman opettajan Samuli Kräkinin kanssa miehittämätöntä ilmailua (UAS). UAS-lennätysdemossa havainnollistettiin lämpökameran ja kameran käyttöä tiedustelussa.
UAS-järjestelmien avulla pelastustoimi voi mm. nopeuttaa pelastustoiminnan aloittamista, kohdentaa resursseja paremmin ja lisätä pelastajien työturvallisuutta. Johtamisen näkökulmasta tilannekuvan luominen helpottuu ja päätöksenteon tueksi saadaan lisää tietoa.
Pelastustoiminnan johtamisen sähköinen käsikirja (PTJ-käsikirja)
PTJ-käsikirja toimii onnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtamisessa tukena muistilistan omaisesti. Käsikirja parantaa ja yhtenäistää pelastustoiminnan johtamisen sekä onnettomuustilanteen laatua ja varmistaa ajantasaisen ja yhdenmukaisen tiedon eri onnettomuustilanteissa.
PTJ-käsikirja julkaistiin kesäkuun alussa. Käsikirjaa esitteli Pelastusopiston yliopettaja Anna-Mari Kosunen.
Suomalaisten pelastusasenteet 2023
Mitä mieltä suomalaiset ovat väestötilojen tarpeellisuudesta? Mitä viestintävälineitä eri ikäryhmät suosivat pelastusviestinnässä? Osaavatko kaikki suomalaiset kotivaran määritelmän ulkoa?
Tuore kyselytutkimus Suomalaisten pelastusasenteet 2023 vastaa näihin kysymyksiin. Tapahtumassa esiteltiin raportin keskeisimmät tulokset kansalaisten mielipiteistä ja käsityksistä pelastustoimesta, omatoimisen varautumisen suosiosta, turvallisuusosaamisesta sekä pelastustietomieltymyksistä.
Asiasta oli kertomassa kyselytutkimuksen tehnyt tutkija Oliver Saal
Metsäpalovaahtokontissa näytettävä sammutusdemonstraatio
Metsäpalovaahtokontissa tutustuttiin FIREMIX-vaahdonsekoittimeen, jonka avulla veden pintajännitys rikotaan. Ilman pintajännitystä veden sammutusteho on suurempi. Vaahdonsekoitin on varustettu kahdella tilavuusvirtauspumpulla, ja se on ulkopuolisista voimalähteistä riippumaton. Käyttövoima tulee sammutusveden virtauksesta. Kontin kalustoon kuuluvat mm. aggregaatti itsenäiseen sähköntuottoon, minidumpperi tavaransiirtoon, letkuja yhteensä 2700 m (76mm 1100 m, 42 mm 1600 m), moottoriruiskuja ja suihkuputkia.
Kontin hyödyntämistä sammuttamisessa oli demonstroimassa tutkija Kalle Kiviranta.
4T-hankkeen tutkimusviestintäpiste
Mitä pelastusalalla tulisi tutkia? Millaiseen suuntaan pelastusalan tutkimusta tulisi kehittää? Miten tutkimustiedosta viestitään tehokkaasti ja vaikuttavasti? Mistä pelastusalaan liittyvistä teemoista kaipaisit tutkittua tietoa?
Pelastusalan tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämisestä olivat keskustelemassa 4T-hankkeen tutkija Aino Harinen ja suunnittelija Siiri Pohjoinen.
Meet & greet -iltatilaisuus tiistaina 6.6.
Järjestimme tutkimus- ja kehittämispäivien yhteydessä vapaamuotoisen Meet & Greet -verkostoitumistilaisuuden kaikille turvallisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta kiinnostuneille. Tilaisuus järjestettiin tiistaina 6.6. klo 18 alkaen Pelastusopistolla Kuopiossa.
Tilaisuus toimi yhteen kokoavana verkostoitumisalustana tutkija- ja asiantuntijayhteisön muodostamiselle. Tilaisuudessa keskusteltiin, arvioitiin ja tuotiin uusia näkemyksiä turvallisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeista. Tilaisuudessa kuultiin myös ajankohtaiset kuulumiset pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja sen strategisista linjauksista.
Lisätietoja tapahtumasta
Suvi Tiirikainen, tutkimuskoordinaattori
suvi.tiirikainen@pelastusopisto.fi
029 545 3405
